Maatilan sopimukset : Urakointi, rakennuttajan, eläin- ja kasvinviljelytilojen väliset sopimukset
Janhonen, Heidi (2017)
Janhonen, Heidi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111277
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111277
Tiivistelmä
Maatilojen omistajilla on useita erilaisia sopimuksia. Sopimusten merkitys on kasvamassa ja ne ovatkin lähes välttämättömiä maatilojen toiminnassa. Urakoinnista, yrittäjyydestä ja maatilojen välisestä yhteistyöstä on tehty aiemmin tutkimuksia ja ne sivuavatkin aiheina maatilan sopimuksia.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat keskisuomalaiset maatilayrittäjät ja tutkimuksen koh-teena oli maatilojen sopimukset. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia sopimuksia maanvil-jelijöillä on ja mitä sopimuksissa vaaditaan. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kym-mentä toimeksiantajan puolesta valittua maatilayrittäjää. Yhtäläisyyksinä haastateltavista havaittiin, että kaikilla maanviljelijöillä on vuokrattua peltoa, josta on tehty kirjalliset sopi-mukset. Kirjalliset sopimukset eivät vielä kuitenkaan ole kovin yleisiä tilojen välisessä yh-teistyössä.
Maatiloilla suositaan vielä pääsääntöisesti suullisia sopimuksia. Suullisia sopimuksia sovi-taan eniten tuttujen kanssa, ja niissä usein rahaliikenne ei ole olennaisin asia. Sopimus-kumppaneita pidetään luotettavina, ja samat kumppanit pysyvät usein vuodesta toiseen.
Sopimusten mallipohjia on käytetty lähinnä vain pellonvuokrasopimuksissa. Mallipohjia on joko käytetty sellaisinaan tai niitä on täydennetty.
Tutkimuksella tuotettiin tietoa Keski-Suomen MEKA-hankkeelle. Tutkimustuloksista on hyötyä myös maanviljelijöille, jotka haluavat perehtyä sopimusasioihin.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat keskisuomalaiset maatilayrittäjät ja tutkimuksen koh-teena oli maatilojen sopimukset. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia sopimuksia maanvil-jelijöillä on ja mitä sopimuksissa vaaditaan. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kym-mentä toimeksiantajan puolesta valittua maatilayrittäjää. Yhtäläisyyksinä haastateltavista havaittiin, että kaikilla maanviljelijöillä on vuokrattua peltoa, josta on tehty kirjalliset sopi-mukset. Kirjalliset sopimukset eivät vielä kuitenkaan ole kovin yleisiä tilojen välisessä yh-teistyössä.
Maatiloilla suositaan vielä pääsääntöisesti suullisia sopimuksia. Suullisia sopimuksia sovi-taan eniten tuttujen kanssa, ja niissä usein rahaliikenne ei ole olennaisin asia. Sopimus-kumppaneita pidetään luotettavina, ja samat kumppanit pysyvät usein vuodesta toiseen.
Sopimusten mallipohjia on käytetty lähinnä vain pellonvuokrasopimuksissa. Mallipohjia on joko käytetty sellaisinaan tai niitä on täydennetty.
Tutkimuksella tuotettiin tietoa Keski-Suomen MEKA-hankkeelle. Tutkimustuloksista on hyötyä myös maanviljelijöille, jotka haluavat perehtyä sopimusasioihin.