Oluen valmistusprosessin kehittäminen pienpanimossa : Ruosniemen Panimo Oy
Kiviniemi, Ville (2017)
Kiviniemi, Ville
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111372
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111372
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Ruosniemen Panimo Oy:lle, joka on Porin Ruosniemessä toimiva pienpanimo. Panimo on saanut toimintalupansa vuonna 2011. Sen laitteiston eräkoko on noin 20 hehtolitraa ja vuosituotanto noin 2000 hehtolitraa. Tavoitteena oli löytää erilaisia laiteratkaisuja, joilla panimo pystyisi kasvattamaan tuotantomääriään, mutta kustannukset pysyisivät mahdollisimman pieninä. Työssä esitellään laajasti oluen raaka-aineet ja valmistusprosessin vaiheet. Oluen valmistusprosessi jakautuu mäskäykseen, keittoon, käymiseen ja astiointiin, jotka on pyritty selostamaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Oluen tärkeimmät raaka-aineet ovat vesi, mallas, humala ja hiiva, joita on huomattavan laaja kirjo.
Panimon prosessiin perehdyttiin tarkasti, jotta se pystyttiin jakamaan osiin ja laskemaan vaiheiden sekä koko prosessin läpimenoajat. Prosessin läpimenoaikaa on mahdotonta lyhentää merkittävästi, koska kaikki vaiheet on suoritettava eikä niitä voi karsia tai nopeuttaa. Tärkeämpää on pohtia, kuinka paljon pystytään suorittamaan päällekkäisiä toimintoja. Useista vaihtoehdoista karsittiin kuusi erilaista, joiden hinnat vaihtelivat muutamista tuhansista jopa satoihin tuhansiin euroihin. Laitteista ei tehty virallisia tarjouspyyntöjä rajallisen ajan takia.
Osa valinnoista osoittautui lopulta enemmän tukeviksi laiteratkaisuiksi, koska ne eivät mahdollistaneet tarpeeksi päällekkäisiä toimintoja, mutta helpottaisivat toimintaa selkeästi. Lopulta paras ratkaisu olisi siis kahden tai useamman laiteratkaisun yhdistelmä. Työssä vertaillaan, kuinka kauan kestää suorittaa yksi, kaksi ja kolme keittoa. Nykyisellä laitteistolla kolme keittoa veisi noin 24 tuntia, mutta parhaimmillaan ne saataisiin uusilla laiteratkaisuilla suoritettua jopa 13 tunnissa. Toisella identtisellä laitteistolla voitaisiin valmistaa kaksi erää yhtäaikaisesti, jolloin 24 tunnissa pystyttäisiin valmistamaan jopa kuusi erää olutta. Työssä myös pohditaan kapasiteetin kasvatuksen tuomia haasteita laitteiston ja henkilöstön osalta. Pelkkä valmistuslaitteiston hankinta ei riitä vaan tarvitaan lisää esimerkiksi käymiskapasiteettia. Tällä hetkellä panimolla on vain yksi tuotannon työntekijä eli työvoimaa tarvitaan lisää valmistuksessa ja sen ulkopuolella. Panimo voi hyödyntää tehtyä vertailua pohtiessaan tulevia investointejaan.
Panimon prosessiin perehdyttiin tarkasti, jotta se pystyttiin jakamaan osiin ja laskemaan vaiheiden sekä koko prosessin läpimenoajat. Prosessin läpimenoaikaa on mahdotonta lyhentää merkittävästi, koska kaikki vaiheet on suoritettava eikä niitä voi karsia tai nopeuttaa. Tärkeämpää on pohtia, kuinka paljon pystytään suorittamaan päällekkäisiä toimintoja. Useista vaihtoehdoista karsittiin kuusi erilaista, joiden hinnat vaihtelivat muutamista tuhansista jopa satoihin tuhansiin euroihin. Laitteista ei tehty virallisia tarjouspyyntöjä rajallisen ajan takia.
Osa valinnoista osoittautui lopulta enemmän tukeviksi laiteratkaisuiksi, koska ne eivät mahdollistaneet tarpeeksi päällekkäisiä toimintoja, mutta helpottaisivat toimintaa selkeästi. Lopulta paras ratkaisu olisi siis kahden tai useamman laiteratkaisun yhdistelmä. Työssä vertaillaan, kuinka kauan kestää suorittaa yksi, kaksi ja kolme keittoa. Nykyisellä laitteistolla kolme keittoa veisi noin 24 tuntia, mutta parhaimmillaan ne saataisiin uusilla laiteratkaisuilla suoritettua jopa 13 tunnissa. Toisella identtisellä laitteistolla voitaisiin valmistaa kaksi erää yhtäaikaisesti, jolloin 24 tunnissa pystyttäisiin valmistamaan jopa kuusi erää olutta. Työssä myös pohditaan kapasiteetin kasvatuksen tuomia haasteita laitteiston ja henkilöstön osalta. Pelkkä valmistuslaitteiston hankinta ei riitä vaan tarvitaan lisää esimerkiksi käymiskapasiteettia. Tällä hetkellä panimolla on vain yksi tuotannon työntekijä eli työvoimaa tarvitaan lisää valmistuksessa ja sen ulkopuolella. Panimo voi hyödyntää tehtyä vertailua pohtiessaan tulevia investointejaan.