KIIESÄRKÄN TILAN KEHITYSSUUNNITELMA
Karjalainen, Lauri (2017)
Karjalainen, Lauri
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111363
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja on Pohjois-Karjalassa sijaitseva Kiiesärkän kasvinviljelytila. Tilan nykyinen isäntä ja omistaja on jo 68-vuotias joten eläkkeelle jäänti ja sukupolvenvaihdos alkavat olla tilalla ajankohtaisia asioita. Kiiesärkkä on myös opinnäytetyön tekijän kotitila ja tarkoituksena siis olisikin että hän astuisi lähitulevaisuudessa jatkamaan tilan yritystoimintaa. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä olisi tarkoitus kehittää ja mahdollisesti myös laajentaa tilan yritystoimintaa. Opinnäytetyössä tilan tulevaisuutta ja mahdollisia kehityssuuntia tarkastellaan maksuvalmiuslaskelmien avulla. Laskelmien lopputuloksia voidaan tulevaisuudessa käyttää tilan yritystoiminnan strategiavalinnan työkaluna.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mihin suuntaan Kiiesärkän tilan yritystoimintaa on kannattavaa lähteä ke-hittämään. Alustaviksi tuotantosuuntavaihtoehdoiksi valikoituivat nykytuotannon eli sertifioidun siementuotannon kapasiteetin laajentaminen ostamalla lisää peltomaata, osittain avomaavihannesten viljelyyn siirtyminen tai met-sänhoitotöiden itse tekeminen. Myös edeltävien vaihtoehtojen jonkinlainen yhdistelmä on mahdollinen. Kustakin kehityssuunnitelmasta laadittiin SWOT-analyysit sekä maksuvalmiuslaskelmat. Laskelmien tuloksia vertailtiin tilan nykytuotannon tilanteeseen. Kehitysvaihtoehdoista seulottiin vertailusta saatujen tulosten pohjalta tilalle sopivim-mat ja kannattavimmat kehitysvaihtoehdot. Kannattavista kehitysvaihtoehdoista laadittiin myös lisäksi herkkyys-analyysit.
Kehitysvaihtoehdoista kaksi neljästä osoittautui laskelmien perusteella kannattaviksi. Kannattavimmaksi vaihtoeh-doksi osoittautui avomaavihannesten viljely ja toiseksi kannattavimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui metsänhoidon tehostaminen sekä siementuotannon kapasiteetin maltillisempi tehostaminen. Suurimpina syinä avomaavihannes-ten viljelyn kannattavuudelle oli vihannestuotannon suuret satomäärät, siementuotantoa paremmat tuottajahin-nat, sekä tarvittaviin investointeihin saatavilla oleva investointituki. Avomaavihannestuotanto nostaisi myös tilan yrittäjäntuloa niin paljon, että jatkaja olisi oikeutettu korotettuun nuoren viljelijän aloitustukeen. Siementuotan-non kapasiteetin laajennus sekä metsänhoidon tehostaminen pärjäsi vertailuissa heikommin metsänhoitotöiden itsetekemisen alhaisen kannattavuuden takia. Peltoinvestointeihin ei myöskään ole saatavilla minkäänlaista inves-tointitukea.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mihin suuntaan Kiiesärkän tilan yritystoimintaa on kannattavaa lähteä ke-hittämään. Alustaviksi tuotantosuuntavaihtoehdoiksi valikoituivat nykytuotannon eli sertifioidun siementuotannon kapasiteetin laajentaminen ostamalla lisää peltomaata, osittain avomaavihannesten viljelyyn siirtyminen tai met-sänhoitotöiden itse tekeminen. Myös edeltävien vaihtoehtojen jonkinlainen yhdistelmä on mahdollinen. Kustakin kehityssuunnitelmasta laadittiin SWOT-analyysit sekä maksuvalmiuslaskelmat. Laskelmien tuloksia vertailtiin tilan nykytuotannon tilanteeseen. Kehitysvaihtoehdoista seulottiin vertailusta saatujen tulosten pohjalta tilalle sopivim-mat ja kannattavimmat kehitysvaihtoehdot. Kannattavista kehitysvaihtoehdoista laadittiin myös lisäksi herkkyys-analyysit.
Kehitysvaihtoehdoista kaksi neljästä osoittautui laskelmien perusteella kannattaviksi. Kannattavimmaksi vaihtoeh-doksi osoittautui avomaavihannesten viljely ja toiseksi kannattavimmaksi vaihtoehdoksi osoittautui metsänhoidon tehostaminen sekä siementuotannon kapasiteetin maltillisempi tehostaminen. Suurimpina syinä avomaavihannes-ten viljelyn kannattavuudelle oli vihannestuotannon suuret satomäärät, siementuotantoa paremmat tuottajahin-nat, sekä tarvittaviin investointeihin saatavilla oleva investointituki. Avomaavihannestuotanto nostaisi myös tilan yrittäjäntuloa niin paljon, että jatkaja olisi oikeutettu korotettuun nuoren viljelijän aloitustukeen. Siementuotan-non kapasiteetin laajennus sekä metsänhoidon tehostaminen pärjäsi vertailuissa heikommin metsänhoitotöiden itsetekemisen alhaisen kannattavuuden takia. Peltoinvestointeihin ei myöskään ole saatavilla minkäänlaista inves-tointitukea.