”Mitt barn blev svårt sjukt utan att jag märkte någonting” : En kvalitativ studie om föräldrars upplevelse av att ha ett barn med ätstörningsproblematik
Sjöstrand, Erica; Sandin, Ann-Sofie (2017)
Sjöstrand, Erica
Sandin, Ann-Sofie
Yrkeshögskolan Novia
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111724
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111724
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on saada lisää ymmärrystä vanhempien kokemuksesta olla läheinen lapselle iässä 12 - 18 jolla on syömishäiriöitä, sekä saada vastauksia siitä millaista tukea vanhemmat ovat saaneet selviytymään tästä tilanteesta.
Opinnäytetyö on laadullinen kirjallisuustutkimus missä tietoa kerättiin lukemalla kolme elämäkerrat. Näistä kolme elämäkerrat voidaan löytää Marianne Käckon Ta livet av mig mamma (2008), Ann Hörnfeldtin Då fanns ingen nåd (1997) ja Sofia Torvaldsin Hungrig (2013). Tulokset analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin kautta ja asettamalla niitä teoreettisten peruskohteeseen, taustan ja aikaisemmin tehtyjen tutkimusten vastaan. Käyttäneet teoreettisten peruskohteeseen ovat Aaron Antonovskyn KASAM (2005) ja Katie Erikssonin kärsimysmalli (1994).
Tulokset osoittavat, että vanhemmat kokevat tilanteen olevan kivulias ja raskas kun on läheinen sairaalle lapselle sekä perheen uudelleenjärjestely on yksi tärkeimmistä asioista tautien liittymistä. Vastaajat ovat kuitenkin havainneet, että muuttunut elämäntilanne on se asia joka vaikuttaa vanhempien päivää eniten. Vanhemmat haluavat myös saada lisätietoja tilanteesta ja hoidon edistymisestä.
Opinnäytetyö on laadullinen kirjallisuustutkimus missä tietoa kerättiin lukemalla kolme elämäkerrat. Näistä kolme elämäkerrat voidaan löytää Marianne Käckon Ta livet av mig mamma (2008), Ann Hörnfeldtin Då fanns ingen nåd (1997) ja Sofia Torvaldsin Hungrig (2013). Tulokset analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin kautta ja asettamalla niitä teoreettisten peruskohteeseen, taustan ja aikaisemmin tehtyjen tutkimusten vastaan. Käyttäneet teoreettisten peruskohteeseen ovat Aaron Antonovskyn KASAM (2005) ja Katie Erikssonin kärsimysmalli (1994).
Tulokset osoittavat, että vanhemmat kokevat tilanteen olevan kivulias ja raskas kun on läheinen sairaalle lapselle sekä perheen uudelleenjärjestely on yksi tärkeimmistä asioista tautien liittymistä. Vastaajat ovat kuitenkin havainneet, että muuttunut elämäntilanne on se asia joka vaikuttaa vanhempien päivää eniten. Vanhemmat haluavat myös saada lisätietoja tilanteesta ja hoidon edistymisestä.