Lakisääteisen tilintarkastuksen odotuskuilu pk-yrityksissä
Alho, Erno (2017)
Lataukset:
Alho, Erno
Saimaan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111510
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111510
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa Etelä- ja Pohjois-Karjalassa toimivien pienten ja keskisuurten yritysten lakisääteiselle tilintarkastukselle asettamista odotuksista. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään vallitseeko edellä mainittujen yritysten ja tilintarkastajien välillä lakisääteisen tilintarkastuksen odotuskuilua. Lisäksi tutkittiin yritysten koon, omistuspohjan ja nykyisen tilintarkastussuhteen keston sekä tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön kokoluokan vaikutusta odotuskuiluun.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui lakisääteistä tilintarkastusta ohjaavasta lainsäädännöstä ja muista relevanteista normistoista, kuten kansainvälisistä tilintarkastusalan standardeista ja hyvästä tilintarkastustavasta. Tutkimuksen pääasiallinen tutkimusstrategia oli survey-tutkimus ja aineiston keruumenetelmänä toimi kyselylomaketutkimus. Opinnäytetyölle tehtiin keväällä 2015 esiselvityksenä haastattelututkimus, jonka avulla valittiin osa kyselylomaketutkimuksessa käytetyistä tutkimuskysymyksistä. Tutkimustuloksia käsiteltiin tilastollisesti kuvaavan analyysin menetelmin. Opinnäytetyöstä rajattiin pois lakisääteisen tilintarkastuksen ulkopuolelle jäävä tilintarkastus. Tutkimuskohteista rajattiin pois julkisyhteisöt, säätiöt ja yhdistykset.
Tutkimustulokset osoittivat tutkittujen yritysten ja tilintarkastajien välillä vallitsevan lakisääteisen tilintarkastuksen odotuskuilua, joka tosin vaihteli tutkimuksen eri osa-alueilla. Tutkimustulosten todettiin olevan pääosin samansuuntaisia aihepiiristä aiemmin tehtyjen tutkimusten kanssa. Yksi suositeltava jatkotutkimusaihe on lakisääteisen tilintarkastuksen uudistuneen sääntelyn vaikutukset tilintarkastajiin sekä heidän asiakaskuntaansa, jonka osalta kannattanee kuitenkin odottaa muutama vuosi sääntelyn jalkautumista käytäntöön.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui lakisääteistä tilintarkastusta ohjaavasta lainsäädännöstä ja muista relevanteista normistoista, kuten kansainvälisistä tilintarkastusalan standardeista ja hyvästä tilintarkastustavasta. Tutkimuksen pääasiallinen tutkimusstrategia oli survey-tutkimus ja aineiston keruumenetelmänä toimi kyselylomaketutkimus. Opinnäytetyölle tehtiin keväällä 2015 esiselvityksenä haastattelututkimus, jonka avulla valittiin osa kyselylomaketutkimuksessa käytetyistä tutkimuskysymyksistä. Tutkimustuloksia käsiteltiin tilastollisesti kuvaavan analyysin menetelmin. Opinnäytetyöstä rajattiin pois lakisääteisen tilintarkastuksen ulkopuolelle jäävä tilintarkastus. Tutkimuskohteista rajattiin pois julkisyhteisöt, säätiöt ja yhdistykset.
Tutkimustulokset osoittivat tutkittujen yritysten ja tilintarkastajien välillä vallitsevan lakisääteisen tilintarkastuksen odotuskuilua, joka tosin vaihteli tutkimuksen eri osa-alueilla. Tutkimustulosten todettiin olevan pääosin samansuuntaisia aihepiiristä aiemmin tehtyjen tutkimusten kanssa. Yksi suositeltava jatkotutkimusaihe on lakisääteisen tilintarkastuksen uudistuneen sääntelyn vaikutukset tilintarkastajiin sekä heidän asiakaskuntaansa, jonka osalta kannattanee kuitenkin odottaa muutama vuosi sääntelyn jalkautumista käytäntöön.