Kouluterveydenhoitajien kokemuksia Lapset puheeksi -menetelmän käytöstä
Pyrrö, Milla; Juntunen, Milla; Jurvelin, Katja; Pirskanen, Essi (2017)
Pyrrö, Milla
Juntunen, Milla
Jurvelin, Katja
Pirskanen, Essi
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512364
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060512364
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla Oulun alueen kouluterveydenhoitajien kokemuksia Lapset puheeksi –menetelmän käytöstä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koordinoiman Lapset puheeksi –koulutus- ja juurrutushankkeen kanssa. Lapset puheeksi –menetelmän käyttö on vasta viime vuosina aloitettu Oulun alueella kouluterveydenhuollossa eikä sen käytöstä ole vielä juurikaan tutkimustietoa. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa menetelmän käytöstä ja hyödyllisyydestä kouluterveydenhoitajan työssä. Lisäksi tavoitteena on, että opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Lapset puheeksi –menetelmän kehittämisessä. Oppimistavoitteina ovat ammatillisuuden kehittäminen ja laadullisen tutkimusmenetelmän käytön hallitseminen.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään Lapset puheeksi –menetelmää ja sen keskeisiä käsitteitä, kouluterveydenhuoltoa sekä kouluterveydenhoitajan roolia kouluterveydenhuollossa. Keskeisiin käsitteisiin perehtyminen on oleellista tutkimustulosten ymmärtämisen kannalta. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin kahden teemaryhmä-keskustelun avulla. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä seitsemää Oulun alueen kouluterveydenhoitajaa, jotka ovat käyneet Lapset puheeksi -menetelmäkoulutuksen. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimus tuotti tietoa Lapset puheeksi –menetelmän käytöstä, hyödyistä ja kehittämisideoista kouluterveydenhoitajien näkökulmasta. Tutkimuksesta selvisi, että kouluterveydenhoitajilla ei ole selkeää ohjeistusta siihen, milloin ja missä tilanteissa menetelmää käytetään. Kouluterveydenhoitajat kokivat menetelmän käytön hyödylliseksi erityisesti huolen herättyä perheestä. Lokikirjojen käytössä koettiin haasteita niiden määrän ja löydettävyyden vuoksi. Kouluterveydenhoitajat kuvasivat yhden olennaisimmista hyödyistä menetelmässä olevan se, että sen avulla saa kokonaisvaltaisemman käsityksen lapsen kehitysympäristöistä. Lapset puheeksi –keskustelu tuo myös esille lapsen vahvuuksia. Menetelmään liittyviksi kehittämisideoiksi mainittiin muun muassa lokikirjojen helpompi saatavuus sekä yhteisen linjauksen tekeminen kouluterveydenhuoltoon menetelmän käytöstä.
Tutkimuksen avulla saatua tietoa voidaan käyttää Lapset puheeksi -menetelmän kehittämisessä kouluterveydenhoitajan työhön soveltuvaksi, esimerkiksi tilanteisiin, joissa lapsesta syntyvä huoli edellyttää vanhempien kutsumista paikalle.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään Lapset puheeksi –menetelmää ja sen keskeisiä käsitteitä, kouluterveydenhuoltoa sekä kouluterveydenhoitajan roolia kouluterveydenhuollossa. Keskeisiin käsitteisiin perehtyminen on oleellista tutkimustulosten ymmärtämisen kannalta. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin kahden teemaryhmä-keskustelun avulla. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä seitsemää Oulun alueen kouluterveydenhoitajaa, jotka ovat käyneet Lapset puheeksi -menetelmäkoulutuksen. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimus tuotti tietoa Lapset puheeksi –menetelmän käytöstä, hyödyistä ja kehittämisideoista kouluterveydenhoitajien näkökulmasta. Tutkimuksesta selvisi, että kouluterveydenhoitajilla ei ole selkeää ohjeistusta siihen, milloin ja missä tilanteissa menetelmää käytetään. Kouluterveydenhoitajat kokivat menetelmän käytön hyödylliseksi erityisesti huolen herättyä perheestä. Lokikirjojen käytössä koettiin haasteita niiden määrän ja löydettävyyden vuoksi. Kouluterveydenhoitajat kuvasivat yhden olennaisimmista hyödyistä menetelmässä olevan se, että sen avulla saa kokonaisvaltaisemman käsityksen lapsen kehitysympäristöistä. Lapset puheeksi –keskustelu tuo myös esille lapsen vahvuuksia. Menetelmään liittyviksi kehittämisideoiksi mainittiin muun muassa lokikirjojen helpompi saatavuus sekä yhteisen linjauksen tekeminen kouluterveydenhuoltoon menetelmän käytöstä.
Tutkimuksen avulla saatua tietoa voidaan käyttää Lapset puheeksi -menetelmän kehittämisessä kouluterveydenhoitajan työhön soveltuvaksi, esimerkiksi tilanteisiin, joissa lapsesta syntyvä huoli edellyttää vanhempien kutsumista paikalle.