Palaturpeen nosto ja kuivaus tuotantosaran keskiosaa hyödyntämällä
Kangastie, Karita (2017)
Kangastie, Karita
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060712861
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060712861
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tutkia palaturpeen nostamista tuotantosaran keskiosalle ja verrata sen kuivumistehokkuutta tavanomaiseen kenttäkuivausmenetelmään. Seurantatutkimus toteutettiin kesän 2015 aikana. Opinnäytetyön aiheen sain Vapolta. Tutkimuskohteet sijaitsivat Kyyjärvellä, Jalasjärvellä ja Karvialla.
Turvepalojen kosteuksia seurattiin keräämällä viikoittain tuotantosaroilta kosteusnäytteet paloista koko turvekerroksen paksuudelta. Jokaisella turvetuotantoalueella oli neljä koesarkaa. Tavanomainen kenttäkuivausmenetelmä toimi tutkimuksessa vertailusarkana.
Kenttäkokeiden perusteella selvitettiin, oliko uusi keksisarkamenetelmä mahdollisesti parempi palaturpeen kuivumiseen ja kausisaannon kasvattamiseen. Tulosten perusteella kolmella eri tuotantoalueella tuli vaihteluja kuivumisen ja saantojen suhteen. Kuivumisen kannalta keskisarkamenetelmällä päästiin hieman alhaisempiin kosteusprosentteihin kuin vertailusaroilla. Saralle kertyi vetorivejä vähemmän keskisarkamenetelmällä, jolloin hehtaarisaantoa kertyi vähemmän kuin normaalissa kenttäkuivausmenetelmässä. Kuivaainehävikkiä keskisarkamenetelmässä kertyi vähemmän kaikilla kolmella turvetuotantoalueella kuin normaalilla kenttäkuivausmenetelmällä.
Turvepalojen kosteuksia seurattiin keräämällä viikoittain tuotantosaroilta kosteusnäytteet paloista koko turvekerroksen paksuudelta. Jokaisella turvetuotantoalueella oli neljä koesarkaa. Tavanomainen kenttäkuivausmenetelmä toimi tutkimuksessa vertailusarkana.
Kenttäkokeiden perusteella selvitettiin, oliko uusi keksisarkamenetelmä mahdollisesti parempi palaturpeen kuivumiseen ja kausisaannon kasvattamiseen. Tulosten perusteella kolmella eri tuotantoalueella tuli vaihteluja kuivumisen ja saantojen suhteen. Kuivumisen kannalta keskisarkamenetelmällä päästiin hieman alhaisempiin kosteusprosentteihin kuin vertailusaroilla. Saralle kertyi vetorivejä vähemmän keskisarkamenetelmällä, jolloin hehtaarisaantoa kertyi vähemmän kuin normaalissa kenttäkuivausmenetelmässä. Kuivaainehävikkiä keskisarkamenetelmässä kertyi vähemmän kaikilla kolmella turvetuotantoalueella kuin normaalilla kenttäkuivausmenetelmällä.