Puukaasutus paikallisesti energiantuotannossa
Selänniemi, Sami (2017)
Selänniemi, Sami
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060913072
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060913072
Tiivistelmä
Puunkäyttö energiantuotannossa pienessä mittakaavassa on yleisesti rajoittunut pelkkään puunpolttoon. Puunkaasutus sähköksi ja lämmöksi generaattorin avulla avaa uusia mahdollisuuksia. Suomessahan käytettiin sodan aikana yleisesti häkäpönttöjä autojen liikutteluun, josta monille on varmaan syntynyt negatiivinen kuva puukaasua kohtaan. Kriisiajan jälkeen materiaalit ja tekniikka on kehittynyt huimasti, joka varsinkin paikallistuotannossa on varteen otettava tekniikka tuottaa energia puuperäisistä materiaaleista.
Ekologinen ajattelu auttaa ymmärtämään työn tarkoitusperiä. Varsinkin metsäjalanjäljen tutkiminen ja laskenta paljastavat puunkaasutuksen mahdollisuuksia. Työssä selvitetään mahdollisuuksia kyläkohtaista energiaomavaraisuuteen siirtymistä ja siihen tarvittavaa metsäpinta-alaa.
Pilottikohteesta on määritelty tarvittava lämmön ja sähkön käyttömäärät. Näiden perusteella on määritelty sopiva puukaasuttimen koko, hakkeen varastosiilon koko ja vuosittainen hakkeen ja puun käyttömäärä käyntiaikoineen. On tarkasteltu myös mahdollista sähkön sähköverkkoon syöttämistä.
Näyttäisi siltä, ettei pienimuotoisen sähköntuotannon kannattavuus ole kovin hyvä nykyisellä pörssisähköhinnalla. Sähkön hinnan noustessa, hyvällä sähköyhtiön sopimuksella tai sähköntuotantotukien noustessa tuulivoimalaitoksille maksettavalle tasolle on sähköntuotanto hyvinkin kannattavaa. Nykyisin kuitenkin laitos kannattaa mitoittaa niin, että puukaasutettu energia käytetään lähes kokonaan ns. peruskuormalla. Tällöin laitoskoko on pienempi ja halvempi korvaten kallista ostoenergiaa. Hyötyjä saadaan mm. sähkövarmuudella ja pienemmällä liittymäkoolla.
Ekologinen ajattelu auttaa ymmärtämään työn tarkoitusperiä. Varsinkin metsäjalanjäljen tutkiminen ja laskenta paljastavat puunkaasutuksen mahdollisuuksia. Työssä selvitetään mahdollisuuksia kyläkohtaista energiaomavaraisuuteen siirtymistä ja siihen tarvittavaa metsäpinta-alaa.
Pilottikohteesta on määritelty tarvittava lämmön ja sähkön käyttömäärät. Näiden perusteella on määritelty sopiva puukaasuttimen koko, hakkeen varastosiilon koko ja vuosittainen hakkeen ja puun käyttömäärä käyntiaikoineen. On tarkasteltu myös mahdollista sähkön sähköverkkoon syöttämistä.
Näyttäisi siltä, ettei pienimuotoisen sähköntuotannon kannattavuus ole kovin hyvä nykyisellä pörssisähköhinnalla. Sähkön hinnan noustessa, hyvällä sähköyhtiön sopimuksella tai sähköntuotantotukien noustessa tuulivoimalaitoksille maksettavalle tasolle on sähköntuotanto hyvinkin kannattavaa. Nykyisin kuitenkin laitos kannattaa mitoittaa niin, että puukaasutettu energia käytetään lähes kokonaan ns. peruskuormalla. Tällöin laitoskoko on pienempi ja halvempi korvaten kallista ostoenergiaa. Hyötyjä saadaan mm. sähkövarmuudella ja pienemmällä liittymäkoolla.