Hyvinvointikartoitus Valjusravintola Sulon tarjoilijoille
Anttonen, Jenni (2017)
Anttonen, Jenni
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061113219
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061113219
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoitus oli tutkia henkilöstön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkitystä työhyvinvoinnin edistämisessä. Opinnäytetyössä tarkasteltiin kajaanilaisen Valjusravintola Sulon henkilöstön hyvinvoinnin nykytilaa ja pyrittiin selvittämään sen vaikutus työssä jaksamiseen. Työn tavoitteena oli tukea ja kehittää hyvinvointia ja sitä kautta työhyvinvointia. Opinnäytetyön aiheena oli täten ravintola Sulon tarjoilijoiden hyvinvointikartoitus, jonka perusteella tehtiin yhteenveto tarjoilijoiden hyvinvoinnin tilasta ja työhyvinvoinnista työpaikalla sekä heidän toiveistaan näiden parantamiseksi. Näiden johtopäätöksien näkökulmasta voitaisiin täten alkaa kehittämään työhyvinvointia työpaikalla.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin kokonaisuudesta. Hyvinvointiosuudessa tarkastelin eri lähteiden kautta muun muassa hyvinvoinnin sisältöä sekä liikunnan, ravinnon, sosiaalisen tukiverkoston ja unen vaikutusta ihmisen yleiseen jaksamiseen. Työhyvinvointi osuudessa taas tarkastelin muun muassa työhyvinvoinnin sisältöä, työsuojelua ja tyky-toimintaa työpaikoilla.
Opinnäytetyöni tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin paperillisesti lomakehaastatteluna. Kyselylomake oli jaoteltu aiheittain, ja se sisälsi avoimia sekä monivalintakysymyksiä. Kyselylomake sisälsi kysymyksiä muun muassa henkilöstön taustatiedoista, omasta hyvinvoinnista, työhyvinvoinnista ja työkyvystä. Tutkimusjoukko muodostui Valjusravintola Sulon tarjoilijoista, heitä on seitsemän henkilöä. Kyselyyn vastasi viisi henkilöä.
Tutkimuksen perusteella Valjusravintola Sulon tarjoilijat pitävät omaa hyvinvoinnin nykytilaansa hyvänä. Henkilökunnan hyvinvointiin eniten vaikuttavat asiat ovat liikunta- ja ruokailutottumukset sekä sosiaalinen tukiverkosto. Työntekijöiden hyvinvointi on yhteydessä myös työssä jaksamiseen sekä työkykyyn, ja henkilöstö pitääkin työkuntoaan hyvänä. Yli puolet vastaajista harrastaa monipuolista liikuntaa, mutta moni tekee sitä liian vähän saavuttaakseen terveysliikuntasuosituksen rajan. Työhyvinvointiin eniten vaikuttavat asiat ovat työilmapiiri, työpaikkaruokailu sekä ergonomia. Näiden lisäksi tutkimuksessa nousi esille myös muita seikkoja, joita työhyvinvoinnissa voitaisiin parantaa. Esille tulleita muutoskohteita ovat esimerkiksi työpaikan tiedonkulku, palautteen saaminen sekä työajan riittävyys annettujen työtehtävien suorittamiseen. Tutkimuksen tuloksista voidaan täten päätellä, että työnantajan olisi tärkeää kiinnittää huomiota työntekijöiden työhyvinvointiin ja kannustaa heitä kohti parempia elintapoja.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin kokonaisuudesta. Hyvinvointiosuudessa tarkastelin eri lähteiden kautta muun muassa hyvinvoinnin sisältöä sekä liikunnan, ravinnon, sosiaalisen tukiverkoston ja unen vaikutusta ihmisen yleiseen jaksamiseen. Työhyvinvointi osuudessa taas tarkastelin muun muassa työhyvinvoinnin sisältöä, työsuojelua ja tyky-toimintaa työpaikoilla.
Opinnäytetyöni tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin paperillisesti lomakehaastatteluna. Kyselylomake oli jaoteltu aiheittain, ja se sisälsi avoimia sekä monivalintakysymyksiä. Kyselylomake sisälsi kysymyksiä muun muassa henkilöstön taustatiedoista, omasta hyvinvoinnista, työhyvinvoinnista ja työkyvystä. Tutkimusjoukko muodostui Valjusravintola Sulon tarjoilijoista, heitä on seitsemän henkilöä. Kyselyyn vastasi viisi henkilöä.
Tutkimuksen perusteella Valjusravintola Sulon tarjoilijat pitävät omaa hyvinvoinnin nykytilaansa hyvänä. Henkilökunnan hyvinvointiin eniten vaikuttavat asiat ovat liikunta- ja ruokailutottumukset sekä sosiaalinen tukiverkosto. Työntekijöiden hyvinvointi on yhteydessä myös työssä jaksamiseen sekä työkykyyn, ja henkilöstö pitääkin työkuntoaan hyvänä. Yli puolet vastaajista harrastaa monipuolista liikuntaa, mutta moni tekee sitä liian vähän saavuttaakseen terveysliikuntasuosituksen rajan. Työhyvinvointiin eniten vaikuttavat asiat ovat työilmapiiri, työpaikkaruokailu sekä ergonomia. Näiden lisäksi tutkimuksessa nousi esille myös muita seikkoja, joita työhyvinvoinnissa voitaisiin parantaa. Esille tulleita muutoskohteita ovat esimerkiksi työpaikan tiedonkulku, palautteen saaminen sekä työajan riittävyys annettujen työtehtävien suorittamiseen. Tutkimuksen tuloksista voidaan täten päätellä, että työnantajan olisi tärkeää kiinnittää huomiota työntekijöiden työhyvinvointiin ja kannustaa heitä kohti parempia elintapoja.