Kouluruokailu Porvoon Amistossa : Kouluruoan ravitsemuksellinen laatu
Rousi, Sirja (2010)
Rousi, Sirja
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004307369
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004307369
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää Porvoon Amiston kouluruoan ravitsemuksellinen laatu. Tarkoituksena oli selvittää ateriakokonaisuuksien ravintosisältö ja löytää ravitsemuksellista laatua koskevat perusteet kehittämiskohteille.
Tutkimukseni oli kvantitatiivinen tapaustutkimus. Työni tilaajana oli Porvoon Amiston kouluruokailusta vastaava Amiris-yksikkö. Tutkimuskohteina olivat Porvoon Amiston neljän toimipisteen lounaslistat. Tutkimuksessa pyrittiin tuottamaan yksityiskohtaista tietoa etukäteen strukturoiduin menetelmin.
Ravintoainelaskelmat laskettiin toimipisteitten ateriakokonaisuuksista kahden viikon jaksosta. Kouluaterian ravitsemuksellista laatua arvioitiin tutkimalla ravintoainesisältöä. Tutkimuksessa tarkasteltiin energiaravintoaineiden ja rasvan laadun osalta prosentuaalisia saantiosuuksia. Ravintoainelaskelmat tehtiin Jamix ruokaohjelmalla. Tiedot käsiteltiin Excel-taulukko-ohjelmalla. Tutkimustuloksia verrattiin suomalaisiin ravitsemus- ja kouluruokailusuosituksiin.
Tutkimustulosten mukaan kouluruoka sisältää riittävästi useimpia ravintoaineita. Energiansaanti jäi kuitenkin joissain ateriakokonaisuuksissa liian alhaiseksi. Energiaravintoaineista hiilihydraattien saanti jäi alle suositusten. Rasvan saanti oli osittain suosituksia runsaampaa. Suolaa ja natriumia kouluruoka sisälsi yli suositusten. Kouluruoka sisälsi D-vitamiinia, folaatteja ja rautaa suosituksia vähemmin.
Tutkimuksen mukaan Amiston kouluruokailussa on samoja ravitsemuksellisia ongelmia kuin suomalaisten ravintoaineiden saannissa yleensä. Tulevaisuudessa rasvan ja suolan määrää tulee vähentää ja hiilihydraattien määrää lisätä. Ruoan ravitsemuksellisesta laadusta tiedottamista tulee lisätä.
Tutkimuksen perusteella Porvoon Amiston kouluruokailun ravitsemuksellista laatua tulee jatkossa kehittää siten, että se vastaisi tulevaisuudessa entistä paremmin suomalaisia ravitsemus- ja kouluruokailusuosituksia. Nuoruusiällä opitut ruokailutavat vaikuttavat aikuisiän ravitsemustapoihin.
Opinnäytetyöni luo jatkossa pohjan ravitsemuksellisen laadun arvioimiselle, kehittämiselle ja seuraamiselle.
Tutkimukseni oli kvantitatiivinen tapaustutkimus. Työni tilaajana oli Porvoon Amiston kouluruokailusta vastaava Amiris-yksikkö. Tutkimuskohteina olivat Porvoon Amiston neljän toimipisteen lounaslistat. Tutkimuksessa pyrittiin tuottamaan yksityiskohtaista tietoa etukäteen strukturoiduin menetelmin.
Ravintoainelaskelmat laskettiin toimipisteitten ateriakokonaisuuksista kahden viikon jaksosta. Kouluaterian ravitsemuksellista laatua arvioitiin tutkimalla ravintoainesisältöä. Tutkimuksessa tarkasteltiin energiaravintoaineiden ja rasvan laadun osalta prosentuaalisia saantiosuuksia. Ravintoainelaskelmat tehtiin Jamix ruokaohjelmalla. Tiedot käsiteltiin Excel-taulukko-ohjelmalla. Tutkimustuloksia verrattiin suomalaisiin ravitsemus- ja kouluruokailusuosituksiin.
Tutkimustulosten mukaan kouluruoka sisältää riittävästi useimpia ravintoaineita. Energiansaanti jäi kuitenkin joissain ateriakokonaisuuksissa liian alhaiseksi. Energiaravintoaineista hiilihydraattien saanti jäi alle suositusten. Rasvan saanti oli osittain suosituksia runsaampaa. Suolaa ja natriumia kouluruoka sisälsi yli suositusten. Kouluruoka sisälsi D-vitamiinia, folaatteja ja rautaa suosituksia vähemmin.
Tutkimuksen mukaan Amiston kouluruokailussa on samoja ravitsemuksellisia ongelmia kuin suomalaisten ravintoaineiden saannissa yleensä. Tulevaisuudessa rasvan ja suolan määrää tulee vähentää ja hiilihydraattien määrää lisätä. Ruoan ravitsemuksellisesta laadusta tiedottamista tulee lisätä.
Tutkimuksen perusteella Porvoon Amiston kouluruokailun ravitsemuksellista laatua tulee jatkossa kehittää siten, että se vastaisi tulevaisuudessa entistä paremmin suomalaisia ravitsemus- ja kouluruokailusuosituksia. Nuoruusiällä opitut ruokailutavat vaikuttavat aikuisiän ravitsemustapoihin.
Opinnäytetyöni luo jatkossa pohjan ravitsemuksellisen laadun arvioimiselle, kehittämiselle ja seuraamiselle.