Varhaisessa kehitysvaiheessa olevien liikeideoiden edistäminen : Toimintamalli Biotalouskampukselle
Paananen, Markku (2017)
Lataukset:
Paananen, Markku
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061213324
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061213324
Tiivistelmä
Biotalouskampus on kahden oppilaitoksen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston, sekä alueen kehittäjien yhteinen hanke kehittämisalustan luomiseksi uuden biotalouden osaamisen ja liiketoiminnan synnyttämiseen. Biotalous on nopeassa muutoksessa oleva toimiala, joka tarvitsee paljon keksijöitä ja yrityksiä luomaan ja toteuttamaan uusia tuotteita. Kansalaisten ja pienyritysten merkitys uusien ideoiden synnyttäjinä voi olla suuri. Olemassa olevat innovaatiojärjestelmät eivät palvele tyydyttävällä tavalla em. ryhmiä, joten nähtiin tarpeelliseksi selvittää, kuinka oppilaitosyhteisö voi tukea innovaatiotoimintaa tältä osin. Tutkimuksen kohteeksi asetettiin varhaisessa kehitysvaiheessa olevien liikeideoiden edistämisen toimintamalli Biotalouskampuksella.
Tutkimuksen toteutti kolmen asiantuntijan työryhmä, joka keräsi tietoa kirjallisuuslähteistä sekä teki vertailuanalyysin seitsemän erilaisen Suomessa toimivan innovaatiojärjestelmän kesken. Tietopohjaa täydennettiin haastattelemalla innovaatioasiamiestä ja kuutta Keski-Suomen alueen kehittämisyhtiötä. Työryhmän analyysipalaverit rytmittivät työtä ja veivät tutkimusta eteenpäin tehtyjen johtopäätösten avulla. Tutkimusmenetelmäksi valittiin tapaustutkimus tutkittavan kohteen yksilöllisen luonteen vuoksi. Tutkimus antoi lisävalaistusta yksittäisten keksijöiden ja pienet resurssit omaavien pienyritysten ongelmallisesta asemasta innovaatiotoimijoina. Niiden resurssit ovat riittämättömät ideoiden saattamiseksi kaupallisiksi tuotteiksi. Toisaalta innovaatiopalveluita tuottavat järjestelmät eivät tarjoa riittävää tukea niille. Suuri määrä ideoita pysähtyy jo varhaisessa vaiheessa eikä näin ollen koskaan päädy elinkeinoelämän hyödynnettäväksi.
Tutkimuksessa osoitettiin, että oppilaitosyhteisö voi edistää koulutustoiminnan avulla varhaisen vaiheen liikeideoita kohti kaupallistamista ja samalla tarjota keksijöille paremmat mahdollisuudet osallistua ideoiden kehittämiseen.
Tutkimuksen toteutti kolmen asiantuntijan työryhmä, joka keräsi tietoa kirjallisuuslähteistä sekä teki vertailuanalyysin seitsemän erilaisen Suomessa toimivan innovaatiojärjestelmän kesken. Tietopohjaa täydennettiin haastattelemalla innovaatioasiamiestä ja kuutta Keski-Suomen alueen kehittämisyhtiötä. Työryhmän analyysipalaverit rytmittivät työtä ja veivät tutkimusta eteenpäin tehtyjen johtopäätösten avulla. Tutkimusmenetelmäksi valittiin tapaustutkimus tutkittavan kohteen yksilöllisen luonteen vuoksi. Tutkimus antoi lisävalaistusta yksittäisten keksijöiden ja pienet resurssit omaavien pienyritysten ongelmallisesta asemasta innovaatiotoimijoina. Niiden resurssit ovat riittämättömät ideoiden saattamiseksi kaupallisiksi tuotteiksi. Toisaalta innovaatiopalveluita tuottavat järjestelmät eivät tarjoa riittävää tukea niille. Suuri määrä ideoita pysähtyy jo varhaisessa vaiheessa eikä näin ollen koskaan päädy elinkeinoelämän hyödynnettäväksi.
Tutkimuksessa osoitettiin, että oppilaitosyhteisö voi edistää koulutustoiminnan avulla varhaisen vaiheen liikeideoita kohti kaupallistamista ja samalla tarjota keksijöille paremmat mahdollisuudet osallistua ideoiden kehittämiseen.