Folkhälsans Doula frivilligverksamhet : En kartläggning av verksamheten
Spring, Daniela (2017)
Spring, Daniela
Yrkeshögskolan Arcada
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017062113903
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017062113903
Tiivistelmä
Lopputyön aiheena on Folkhälsanin puitteissa harjoitettavaa doula-vapaaehtoistoimintaa. Doula toimintaan osallistuvat naiset toimivat vapaaehtoisina tukihenkilöinä perheille jotka odottavat lasta. Doula tukee perhettä ennen synnytystä, sen aikana sekä lapsen syn-tymän jälkeen. Tutkimuksessa doula-tukihenkilöille annettiin mahdollisuus kertoa nä-kemyksiään toiminnasta sekä ehdottaa siihen parannuksia. Lopputyössä haettiin vastauk-sia kysymyksiin, jotka liittyivät toiminnan koordinointiin, doula-tukihenkilöiden moti-vointiin ja käytännöntoiminnan parantamiseen.
Tutkimusasetelmana käytettiin yhdistelmämenetelmää. Aineisto on kerätty verkkoky-selyllä, joka on toimitettu doula-yhteyshenkilöille Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Tu-runmaalla. Kartoituksen tavoitteena oli antaa doula-koordinaattoreille käytännön toimin-taa koskevaa uutta tietoa, jota voidaan käyttää toiminnan kehittämisessä.
Kyselyyn vastasi 31 doula-tukihenkilöä (41%; N=76). Kvantitatiivisesta aineistosta laa-dittiin havainnollinen tilasto ja kvalitatiivisesta aineistosta tehtiin sisältöanalyysi. Ana-lyysillä pyrittiin löytämään doulien kokemuksia yhdistäviä tekijöitä ja erottavia tekijöis-tä. Yleisesti ottaen doulat olivat tyytyväisiä doula-vapaaehtoistoimintaan ja motivoitu-neita toimimaan doula-tehtävissä. Doulilla oli halu auttaa ja tukea sekä äitiä että koko perhettä. Doula-koordinaattorien asiantuntemusta ja ohjausta pidettiin hyvänä, ja doulat katsoivat saavansa riittävästi tukea ja tietoa, joskin vastauksissa oli näiltä osin hieman hajontaa. Doulat arvostivat panostuksestaan saamaansa kiitosta ja silloin tällöin saami-aan pieniä kiitoslahjoja, sekä sitä että heille tarjottiin ateriat tapaamisten yhteydessä. Doulat katsoivat jossain määrin voivansa vaikuttaa toiminnan sisältöön, mutta tunsivat toisinaan, että aikaa tarvittavan tekemiseen oli liian vähän. Toiminnan kehittämiseksi esitettiin monia parannusehdotuksia ja ideoita. Vastausten avulla doula-koordinaattoreilla on nyt mahdollisuus tarkastella toimintaa ja sen sisältöä.
Tutkimusasetelmana käytettiin yhdistelmämenetelmää. Aineisto on kerätty verkkoky-selyllä, joka on toimitettu doula-yhteyshenkilöille Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Tu-runmaalla. Kartoituksen tavoitteena oli antaa doula-koordinaattoreille käytännön toimin-taa koskevaa uutta tietoa, jota voidaan käyttää toiminnan kehittämisessä.
Kyselyyn vastasi 31 doula-tukihenkilöä (41%; N=76). Kvantitatiivisesta aineistosta laa-dittiin havainnollinen tilasto ja kvalitatiivisesta aineistosta tehtiin sisältöanalyysi. Ana-lyysillä pyrittiin löytämään doulien kokemuksia yhdistäviä tekijöitä ja erottavia tekijöis-tä. Yleisesti ottaen doulat olivat tyytyväisiä doula-vapaaehtoistoimintaan ja motivoitu-neita toimimaan doula-tehtävissä. Doulilla oli halu auttaa ja tukea sekä äitiä että koko perhettä. Doula-koordinaattorien asiantuntemusta ja ohjausta pidettiin hyvänä, ja doulat katsoivat saavansa riittävästi tukea ja tietoa, joskin vastauksissa oli näiltä osin hieman hajontaa. Doulat arvostivat panostuksestaan saamaansa kiitosta ja silloin tällöin saami-aan pieniä kiitoslahjoja, sekä sitä että heille tarjottiin ateriat tapaamisten yhteydessä. Doulat katsoivat jossain määrin voivansa vaikuttaa toiminnan sisältöön, mutta tunsivat toisinaan, että aikaa tarvittavan tekemiseen oli liian vähän. Toiminnan kehittämiseksi esitettiin monia parannusehdotuksia ja ideoita. Vastausten avulla doula-koordinaattoreilla on nyt mahdollisuus tarkastella toimintaa ja sen sisältöä.