Aikuisopiskelijoiden kokemuksia lukivaikeudesta ja tukimuodoista : "Lukivaikeuden kanssa voi pärjätä, jos vain tarpeeksi haluaa"
Kiela, Henna (2017)
Kiela, Henna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017062914052
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017062914052
Tiivistelmä
Kehittämistyön aiheena oli aikuisopiskelijoiden lukivaikeus ja lukitaitojen tukeminen. Kehittämistehtävä toteutettiin toisen asteen ammattioppilaitoksessa, Winnovassa. Tarkoituksena oli kartoittaa, minkälaisia esteitä ja haittoja lukivaikeus on aiheuttanut aikuisopiskelijan opiskelussa ja minkälaista tukea hän on saanut. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisia lukivaikeuksia aikuisopiskelijoilla on. Teemahaastattelujen avulla selvitettiin käytännön selviämiskeinoja ja saatua tukea. Lisäksi etsittiin näyttöön perustuvia lukivaikeuden tukimuotoja.
Kehittämistyö toteutettiin hyödyntäen palvelumuotoilua. Sillä tarkoitetaan systemaattista tapaa lähestyä palveluiden kehittämistä samaan aikaan analyyttisesti ja intuitiivisesti. Palvelumuotoiluprosessi koostuu määrittelystä, tutkimuksesta, suunnittelusta, tuotannosta ja arvioinnista. Määrittelyn avulla selvitetään, minkälaisesta ongelmasta on kysymys. Kehittämistehtävässä ongelma määritettiin teemahaastattelujen ja näyttöön perustuvan toiminnan avulla. Tutkimuksen tarkoituksena on saada aikaan ymmärrys projektista. Suunnitteluvaiheessa ideoidaan erilaisia ratkaisumahdollisuuksia. Toteutusvaiheessa palvelua kokeillaan käytännössä. Kehittämistehtävässä nostettiin esiin muutamia toimintamalleja aikuisopiskelijan lukivaikeuden tukemiseksi.
Haastatteluissa ja kansallisissa aikuisten lukivaikeutta koskevissa tutkimuksissa nähtiin lukivaikeuden vaikuttavan paitsi lukemiseen ja kirjoittamiseen myös koko personallisuuteen. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus näkyi lukemisen ja kirjoittamisen hitautena ja työläytenä, virheinä kirjoittamisessa, vieraiden kielien oppimisen vaikeutena sekä työmuistin kapeutena. Lukivaikeus oli vaikuttanut käsitykseen itsestä oppijana, koulutus- ja uravalintoihin ja harrastuksiin. Lukivaikeuden myötä aikuisopiskelijat olivat oppineet sinnikkyyttä ja vähitellen löytäneet itselleen tyypillisiä tapoja oppia.
Aikuisen lukivaikeuden tukemisessa nousi esiin erilaisia selviytymiskeinoja ja korvaavia toimintoja. Haastateltavat nostivat tärkeiksi tukitoiminnoiksi teknisten apuvälineiden käytön, lähipiirin antaman tuen sekä erilaisten opetusmateriaalien ja -järjestelyjen käytön. Tutkimuksissa nostettiin esiin myös erilaiset tenttijärjestelyt, kun taas haastatteluissa ei tenttijärjestelyjä mainittu. Haastatteluissa pidettiin tärkeinä tukimuotoina tekemällä oppimista ja oppimista monikanavaisesti.
Aikuisille tuki lukivaikeuteen pitäisi räätälöidä kunkin opiskelijan henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on tuottaa myönteisiä kokemuksia oppimisesta jokaiselle. Lukivaikeuden tukemiseksi tarvitaaan aikuisopiskelijoille mahdollisuutta osallistua lukivaikeuden testaukseen. Ruotsin korkeakoulujen toimintamallin mukaisesti olisi hyödyksi, jos aikuisopiskelijalla olisi mahdollisuus työskennellä lukivaikeuteen perehtyneen opettajan kanssa. Opettaja ja opiskelija suunnittelisivat yhdessä yksilöllisiä ratkaisuja lukivaikeuden tukemiseksi. Tieto lukivaikeudesta ja yksilöllisistä tukimuodoista tulisi kirjata opiskelijan oppimissuunnitelmaan. Tiedon lisäämisen lisäksi tarvitaan ennakkoluulojen vähenemistä.
Kehittämistyö toteutettiin hyödyntäen palvelumuotoilua. Sillä tarkoitetaan systemaattista tapaa lähestyä palveluiden kehittämistä samaan aikaan analyyttisesti ja intuitiivisesti. Palvelumuotoiluprosessi koostuu määrittelystä, tutkimuksesta, suunnittelusta, tuotannosta ja arvioinnista. Määrittelyn avulla selvitetään, minkälaisesta ongelmasta on kysymys. Kehittämistehtävässä ongelma määritettiin teemahaastattelujen ja näyttöön perustuvan toiminnan avulla. Tutkimuksen tarkoituksena on saada aikaan ymmärrys projektista. Suunnitteluvaiheessa ideoidaan erilaisia ratkaisumahdollisuuksia. Toteutusvaiheessa palvelua kokeillaan käytännössä. Kehittämistehtävässä nostettiin esiin muutamia toimintamalleja aikuisopiskelijan lukivaikeuden tukemiseksi.
Haastatteluissa ja kansallisissa aikuisten lukivaikeutta koskevissa tutkimuksissa nähtiin lukivaikeuden vaikuttavan paitsi lukemiseen ja kirjoittamiseen myös koko personallisuuteen. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus näkyi lukemisen ja kirjoittamisen hitautena ja työläytenä, virheinä kirjoittamisessa, vieraiden kielien oppimisen vaikeutena sekä työmuistin kapeutena. Lukivaikeus oli vaikuttanut käsitykseen itsestä oppijana, koulutus- ja uravalintoihin ja harrastuksiin. Lukivaikeuden myötä aikuisopiskelijat olivat oppineet sinnikkyyttä ja vähitellen löytäneet itselleen tyypillisiä tapoja oppia.
Aikuisen lukivaikeuden tukemisessa nousi esiin erilaisia selviytymiskeinoja ja korvaavia toimintoja. Haastateltavat nostivat tärkeiksi tukitoiminnoiksi teknisten apuvälineiden käytön, lähipiirin antaman tuen sekä erilaisten opetusmateriaalien ja -järjestelyjen käytön. Tutkimuksissa nostettiin esiin myös erilaiset tenttijärjestelyt, kun taas haastatteluissa ei tenttijärjestelyjä mainittu. Haastatteluissa pidettiin tärkeinä tukimuotoina tekemällä oppimista ja oppimista monikanavaisesti.
Aikuisille tuki lukivaikeuteen pitäisi räätälöidä kunkin opiskelijan henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on tuottaa myönteisiä kokemuksia oppimisesta jokaiselle. Lukivaikeuden tukemiseksi tarvitaaan aikuisopiskelijoille mahdollisuutta osallistua lukivaikeuden testaukseen. Ruotsin korkeakoulujen toimintamallin mukaisesti olisi hyödyksi, jos aikuisopiskelijalla olisi mahdollisuus työskennellä lukivaikeuteen perehtyneen opettajan kanssa. Opettaja ja opiskelija suunnittelisivat yhdessä yksilöllisiä ratkaisuja lukivaikeuden tukemiseksi. Tieto lukivaikeudesta ja yksilöllisistä tukimuodoista tulisi kirjata opiskelijan oppimissuunnitelmaan. Tiedon lisäämisen lisäksi tarvitaan ennakkoluulojen vähenemistä.