“Satunnaisesta vierailijasta koulun omaksi toimintaterapeutiksi” -esitteen käyttö toimintaterapeuttien ja erityisluokanopettajien välisessä yhteistyössä
Rintakumpu, Miia; Grönlund, Mira (2010)
Rintakumpu, Miia
Grönlund, Mira
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005047687
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005047687
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on jatkoa Annukka Kantolan ja Anna-Kaisa Keräsen Oulun seudun ammattikorkeakoulussa keväällä 2009 tekemälle opinnäytetyölle Toimintaterapia alakoulussa: Satunnaisesta vierailijasta koulun omaksi toimintaterapeutiksi -esite. Tarkastelemme esitteen hyödynnettävyyttä toimintaterapeuttien ja erityisluokanopettajien välisessä yhteistyössä. Työelämäyhteistyökumppanimme AM-Pollex Therapy Oy:n toimintaterapeutit halusivat kehittää kouluun suuntautuvaa yhteistyötään ja löytää keinoja omasta työstään tiedottamiseen. Lähdimme etsimään vastauksia kysymyksiin toimintaterapeuttien ja erityisluokanopettajien välisestä yhteistyöstä, esitteen sisällöstä, esitteen hyödynnettävyydestä yhteistyön välineenä, esitteen hyödyistä valittujen toimintaterapiaa saavien oppilaiden kohdalla ja esitteen viemistavan vaikutuksista sen käyttöön yhteistyön välineenä.
Opinnäytetyömme teoreettisina viitekehyksinä käytimme tietoa ja tutkimuksia lasten toimintaterapiasta ja toimintaterapiasta kouluissa (mm. Case-Smith 2005). Esitteen käyttöönottoa peilasimme Marja Nevalaisen hyvän implementoinnin mallin (2007) kautta. Lisäksi työtämme ohjasi ajankohtainen tieto moniammatillisesta yhteistyöstä ja erityisopetuksesta.
Opinnäytetyömme tutkimuksellinen osuus noudattaa laadullisen tapaustutkimuksen piirteitä. Tapausta opinnäytetyössämme edustaa toimintaterapeutin ja erityisluokanopettajan välinen yhteistyö. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastatteluja, jotka toteutimme tammi-helmikuussa 2010.
Haastattelimme kolmea toimintaterapeuttia ja kolmea erityisluokanopettajaa. Analysoimme aineiston
käyttämällä aineistolähtöistä ja teoriasidonnaista sisällönanalyysimenetelmää.
Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että esitettä voi hyödyntää toimintaterapeuttien ja erityisluokanopettajien välisen yhteistyön välineenä. Esite koettiin pääosin selkeänä ja informatiivisena, mutta luettavuudeltaan haasteellisena. Esitteen hyödynnettävyyden ehtoina nähtiin muun muassa esitteen toimittaminen heti yhteistyön alussa, suora kontakti opettajan ja toimintaterapeutin välillä sekä esitteen läpikäyminen yhdessä. Esitteen hyöty valitun toimintaterapiaa saavan oppilaan kohdalla koettiin heikoksi. Yhteistyön onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa yhteistyön tiiviys, asenteet ja persoona. Keskustelulle ja tiedonvälitykselle varattu aika koettiin puutteelliseksi. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että yhteistyötä tarvitaan enemmän, jotta lapsen parhaaksi työskentely mahdollistuisi. Esitteestä on eniten hyötyä kun se toimitetaan heti yhteistyön alussa ja siitä keskustellaan yhdessä opettajan kanssa.
Opinnäytetyömme teoreettisina viitekehyksinä käytimme tietoa ja tutkimuksia lasten toimintaterapiasta ja toimintaterapiasta kouluissa (mm. Case-Smith 2005). Esitteen käyttöönottoa peilasimme Marja Nevalaisen hyvän implementoinnin mallin (2007) kautta. Lisäksi työtämme ohjasi ajankohtainen tieto moniammatillisesta yhteistyöstä ja erityisopetuksesta.
Opinnäytetyömme tutkimuksellinen osuus noudattaa laadullisen tapaustutkimuksen piirteitä. Tapausta opinnäytetyössämme edustaa toimintaterapeutin ja erityisluokanopettajan välinen yhteistyö. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastatteluja, jotka toteutimme tammi-helmikuussa 2010.
Haastattelimme kolmea toimintaterapeuttia ja kolmea erityisluokanopettajaa. Analysoimme aineiston
käyttämällä aineistolähtöistä ja teoriasidonnaista sisällönanalyysimenetelmää.
Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että esitettä voi hyödyntää toimintaterapeuttien ja erityisluokanopettajien välisen yhteistyön välineenä. Esite koettiin pääosin selkeänä ja informatiivisena, mutta luettavuudeltaan haasteellisena. Esitteen hyödynnettävyyden ehtoina nähtiin muun muassa esitteen toimittaminen heti yhteistyön alussa, suora kontakti opettajan ja toimintaterapeutin välillä sekä esitteen läpikäyminen yhdessä. Esitteen hyöty valitun toimintaterapiaa saavan oppilaan kohdalla koettiin heikoksi. Yhteistyön onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa yhteistyön tiiviys, asenteet ja persoona. Keskustelulle ja tiedonvälitykselle varattu aika koettiin puutteelliseksi. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että yhteistyötä tarvitaan enemmän, jotta lapsen parhaaksi työskentely mahdollistuisi. Esitteestä on eniten hyötyä kun se toimitetaan heti yhteistyön alussa ja siitä keskustellaan yhdessä opettajan kanssa.