Palkanlaskenta - yrityksen sisäinen vai ulkoistettu toiminto : Toyota Tammer-Auto
Nieminen, Henna (2017)
Nieminen, Henna
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091315054
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091315054
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on toteutettu Toyota Tammer-Auton toimeksiannon pohjalta. Työn tavoitteena ja tarkoituksena oli kartoittaa kyseisen yrityksen palkanlaskennan tila tulevaa muutosta varten. Aihe oli hyvin ajankohtainen, sillä yrityksen palkanlaskija on jäämässä eläkkeelle ja sitä ennen tulisi tehdä päätös uuden henkilön palkkaamisen ja ulkoistamisen välillä. Kartoitus toteutettiin haastattelemalla ja perehtymällä palkanlaskijan työhön syvemmin. Tavoitteena oli kartoituksen lisäksi vertailla rekrytoinnin ja ulkoistamisen vaihtoehtoja ja peilata niitä yrityksen toimintaan. Vertailun kautta muodostin myös oman näkemykseni siitä, mitä yrityksen tulisi tehdä.
Työn teoreettinen osuus pohjautuu alan kirjallisuuteen. Opinnäytetyön alussa tarkastellaan palkanlaskentaa osana organisaation hallinnollista kokonaisuutta, jonka jälkeen kartoitetaan palkanlaskijan työtehtävät. Kartoituksen jälkeen työssä vertaillaan teorian kautta rekrytoinnin ja ulkoistamisen vaihtoehtoja ja sitä, kuinka ne osaltaan vaikuttavat kohdeorganisaation toimintaan. Tulososio pohjautuu omiin näkemyksiini siitä, mitä päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon ja mikä olisi yrityksen toiminnan kannalta paras vaihtoehto.
Työn tuottamat tulokset osoittivat, että yrityksen palkanlaskijan työnkuva on hyvin laaja ja käsittää palkanlaskennan lisäksi paljon muutakin. Työn pohjalta voidaan todeta, että rekrytointi ja ulkoistaminen sisältävät molemmat paljon mahdollisuuksia ja paljon riskejä. Vertailun ja pohdinnan kautta tulin kuitenkin siihen tulokseen, että uuden henkilön rekrytoiminen on tässä tapauksessa paras vaihtoehto, sillä se tuottaa yritykselle enemmän hyötyä kuin toiminnan ulkoistaminen. Sisäinen palkanlaskenta koetaan yrityksessä tärkeäksi ja se noudattaa myös emoyhtiön tapaa toimia. Uusi henkilö tuo yritykseen uusia näkemyksiä ja mahdollisuuden uudistaa toimintaa. Rekrytoinnin avulla voidaan säilyttää kuitenkin sama toimihenkilöiden kokoonpano, mikä helpottaa sijaisjärjestelyjä. Palkanlaskijan fyysinen läsnäolo yrityksessä helpottaa myös tiedonkulkua sekä viestintää mahdollisissa ongelmatilanteissa. Uuden henkilön rekrytointi vaatii yritykseltä resursseja samalla tavalla kuin mikä tahansa muutos, mutta onnistuessaan tuo yritykseen uusia näkemyksiä ja positiivista muutosta.
Työn teoreettinen osuus pohjautuu alan kirjallisuuteen. Opinnäytetyön alussa tarkastellaan palkanlaskentaa osana organisaation hallinnollista kokonaisuutta, jonka jälkeen kartoitetaan palkanlaskijan työtehtävät. Kartoituksen jälkeen työssä vertaillaan teorian kautta rekrytoinnin ja ulkoistamisen vaihtoehtoja ja sitä, kuinka ne osaltaan vaikuttavat kohdeorganisaation toimintaan. Tulososio pohjautuu omiin näkemyksiini siitä, mitä päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon ja mikä olisi yrityksen toiminnan kannalta paras vaihtoehto.
Työn tuottamat tulokset osoittivat, että yrityksen palkanlaskijan työnkuva on hyvin laaja ja käsittää palkanlaskennan lisäksi paljon muutakin. Työn pohjalta voidaan todeta, että rekrytointi ja ulkoistaminen sisältävät molemmat paljon mahdollisuuksia ja paljon riskejä. Vertailun ja pohdinnan kautta tulin kuitenkin siihen tulokseen, että uuden henkilön rekrytoiminen on tässä tapauksessa paras vaihtoehto, sillä se tuottaa yritykselle enemmän hyötyä kuin toiminnan ulkoistaminen. Sisäinen palkanlaskenta koetaan yrityksessä tärkeäksi ja se noudattaa myös emoyhtiön tapaa toimia. Uusi henkilö tuo yritykseen uusia näkemyksiä ja mahdollisuuden uudistaa toimintaa. Rekrytoinnin avulla voidaan säilyttää kuitenkin sama toimihenkilöiden kokoonpano, mikä helpottaa sijaisjärjestelyjä. Palkanlaskijan fyysinen läsnäolo yrityksessä helpottaa myös tiedonkulkua sekä viestintää mahdollisissa ongelmatilanteissa. Uuden henkilön rekrytointi vaatii yritykseltä resursseja samalla tavalla kuin mikä tahansa muutos, mutta onnistuessaan tuo yritykseen uusia näkemyksiä ja positiivista muutosta.