Kohti D-asemien laadullista arviointia
Jumppanen, Julia (2017)
Jumppanen, Julia
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091415067
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091415067
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee arvioitityötä kolmannen sektorin organisaatioissa. Työn tarkoituksena on selventää arvioinnin käsitettä sekä prosessia ja se tuo esille yhden tavan, jolla arviointityön voi toteut- taa laadullisella menetelmällä. Opinnäytetyön tilaajana toimii Helsingin Diakonissalaitoksen D-asemat. D-asemat ovat eri puolilla Helsinkiä sijaitsevia kohtaamispaikkoja, joissa työn keskiössä on kävijöitä voimavaraistava kansalaistoiminta. D-asemat ovat kaikille avoimia paikkoja, mutta kohderyhmä muo- dostuu pitkälti ihmisistä yhteiskunnan heikoimmassa asemassa.
Opinnäytetyö sai alkunsa, koska olemassa olevien arviointimenetelmien lisäksi D-asemilla haluttiin uudenlaista tulokulmaa arviointityöhön. Toiminnan merkittävyys haluttiin saada arvioinnin myötä pa- remmin esille, tutkimalla D-asemien tavoitteiden toteutumista ja tuloksia sekä vaikutuksia. Opinnäyte- työlle muodostui kaksi tavoitetta: uuden arviointimenetelmän kehittäminen ja sen avulla D-asemien tavoitteiden toteutumisen arviointi.
Uudeksi arviointityön menetelmäksi valikoitui teemahaastattelu, jonka kysymykset räätälöitiin D- asemien tarpeita vastaavaksi. Teemat ja yksittäiset kysymykset johdettiin suoraan D-asemien tavoit- teista. Haastattelurunko on tarkoitettu tiedon keräämiseen D-asemien kävijöiltä sekä vapaaehtoisilta ja vertaisilta. Haastatteluja toteutettiin yhteensä kaksitoista ja niiden avulla D-asemat saivat uutta tärkeää tietoa toimintansa merkittävyydestä. Haastatteluaineisto litteroitiin ja sisällönanalyysi toteutettiin tee- moittelemalla. Haastattelurungon toimivuutta arvioinnin menetelmänä tarkasteltiin tutkimuspäiväkirjan sekä SWOT-nelikenttäanalyysin avulla.
Haastatteluista ilmeni, että D-asemien kävijät arvostavat D-asemien toimintaa ja sen kautta saatua tukea oman elämän hallinnassa. D-asemien kansalaistoiminta koetaan hyvinvointia lisääväksi ja sen avulla kävijät saavat kaivattua säännöllisyyttä ja sisältöä arkipäiviinsä. Opinnäytetyön tuotoksena syn- tynyt haastattelurunko ohjeineen jää D-asemien käyttöön myös jatkossa. Haastattelurunko toimii hyvin arviointimenetelmänä D-asemien kaltaisessa ympäristössä. Se esiintuo kehittämisideoita ja sen avulla kävijöiden ääni tulee entistäkin paremmin esille asiakaslähtöisessä toiminnassa.
Opinnäytetyö toimii yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka laadullista tutkimusmenetelmää voi hyödyntää toiminnan arvioinnissa, antaen voimakkaamman äänen toiminnan kohderyhmälle. Usein yhdistyksissä, joiden tavoitteena on edistää kohderyhmän hyvinvointia, arviointi keskittyy enemmän määrällisiin me- netelmiin, kuten kyselyihin tai kävijäseurantaan. Tämä opinnäytetyö on osoitus siitä, että laadullisella arviointiotteella saa kerättyä yhtä lailla merkittävää tietoa toiminnan tuloksellisuudesta.
Työn hyödynnettävyys ilmenee ennen kaikkea esimerkin voimassa: perehtymällä kehittämisprosessiin on mahdollista ymmärtää arvioinnin yksinkertaisuutta ja saada välineitä oman arviointityön käynnistä- miseen. Kolmannen sektorin yhdistyksissä arviointiin suhtaudutaan melko vaihtelevalla intohimolla, vaikka sitä tulisi tehdä niin rahoittajan kuin oman kehityksen näkökulmasta. Arvioinnin haasteiksi koe- taan usein sen käsitteellinen epämääräisyys sekä tarvittavien resurssien ja työkalujen puute. Etenkin hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävän organisaation tekemään arviointiin suhtaudutaan varauksella. On vaikeaa todentaa, ovatko kohderyhmässä tapahtuneet muutokset oman toiminnan tai palvelun aikaan- saannosta. Opinnäytetyö on osoitus ammattialalle siitä, että omaa toimintaa pystyy arvioimaan myös organisaatioissa, jossa mahdolliset tulokset ja vaikutukset eivät ilmene välittömästi.
Opinnäytetyö sai alkunsa, koska olemassa olevien arviointimenetelmien lisäksi D-asemilla haluttiin uudenlaista tulokulmaa arviointityöhön. Toiminnan merkittävyys haluttiin saada arvioinnin myötä pa- remmin esille, tutkimalla D-asemien tavoitteiden toteutumista ja tuloksia sekä vaikutuksia. Opinnäyte- työlle muodostui kaksi tavoitetta: uuden arviointimenetelmän kehittäminen ja sen avulla D-asemien tavoitteiden toteutumisen arviointi.
Uudeksi arviointityön menetelmäksi valikoitui teemahaastattelu, jonka kysymykset räätälöitiin D- asemien tarpeita vastaavaksi. Teemat ja yksittäiset kysymykset johdettiin suoraan D-asemien tavoit- teista. Haastattelurunko on tarkoitettu tiedon keräämiseen D-asemien kävijöiltä sekä vapaaehtoisilta ja vertaisilta. Haastatteluja toteutettiin yhteensä kaksitoista ja niiden avulla D-asemat saivat uutta tärkeää tietoa toimintansa merkittävyydestä. Haastatteluaineisto litteroitiin ja sisällönanalyysi toteutettiin tee- moittelemalla. Haastattelurungon toimivuutta arvioinnin menetelmänä tarkasteltiin tutkimuspäiväkirjan sekä SWOT-nelikenttäanalyysin avulla.
Haastatteluista ilmeni, että D-asemien kävijät arvostavat D-asemien toimintaa ja sen kautta saatua tukea oman elämän hallinnassa. D-asemien kansalaistoiminta koetaan hyvinvointia lisääväksi ja sen avulla kävijät saavat kaivattua säännöllisyyttä ja sisältöä arkipäiviinsä. Opinnäytetyön tuotoksena syn- tynyt haastattelurunko ohjeineen jää D-asemien käyttöön myös jatkossa. Haastattelurunko toimii hyvin arviointimenetelmänä D-asemien kaltaisessa ympäristössä. Se esiintuo kehittämisideoita ja sen avulla kävijöiden ääni tulee entistäkin paremmin esille asiakaslähtöisessä toiminnassa.
Opinnäytetyö toimii yhtenä esimerkkinä siitä, kuinka laadullista tutkimusmenetelmää voi hyödyntää toiminnan arvioinnissa, antaen voimakkaamman äänen toiminnan kohderyhmälle. Usein yhdistyksissä, joiden tavoitteena on edistää kohderyhmän hyvinvointia, arviointi keskittyy enemmän määrällisiin me- netelmiin, kuten kyselyihin tai kävijäseurantaan. Tämä opinnäytetyö on osoitus siitä, että laadullisella arviointiotteella saa kerättyä yhtä lailla merkittävää tietoa toiminnan tuloksellisuudesta.
Työn hyödynnettävyys ilmenee ennen kaikkea esimerkin voimassa: perehtymällä kehittämisprosessiin on mahdollista ymmärtää arvioinnin yksinkertaisuutta ja saada välineitä oman arviointityön käynnistä- miseen. Kolmannen sektorin yhdistyksissä arviointiin suhtaudutaan melko vaihtelevalla intohimolla, vaikka sitä tulisi tehdä niin rahoittajan kuin oman kehityksen näkökulmasta. Arvioinnin haasteiksi koe- taan usein sen käsitteellinen epämääräisyys sekä tarvittavien resurssien ja työkalujen puute. Etenkin hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävän organisaation tekemään arviointiin suhtaudutaan varauksella. On vaikeaa todentaa, ovatko kohderyhmässä tapahtuneet muutokset oman toiminnan tai palvelun aikaan- saannosta. Opinnäytetyö on osoitus ammattialalle siitä, että omaa toimintaa pystyy arvioimaan myös organisaatioissa, jossa mahdolliset tulokset ja vaikutukset eivät ilmene välittömästi.