Luotettavuustiimin resurssien hallinta ja töiden priorisointi
Rokka, Jarno (2017)
Rokka, Jarno
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017092615389
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017092615389
Tiivistelmä
Tämän työn tilaaja tarjoaa yrityksensä sisäisille asiakkaille testaus- ja asiantuntijapalveluita nostolaitteiden, niiden komponenttien ja materiaalien testauksessa, luotettavuudessa sekä uusien tuotteiden kehittämisessä. Testejä on monia erilaisia, mutta tässä työssä testit on rajattu käsittelemään vain elinikätestejä. Tämän työn tavoitteena oli parantaa ja tehostaa kohdeyrityksen luotettavuustiimin resurssien hallintaa, töiden priorisointia, aikataulussa pysymistä, kommunikointia ja elinikätestien testaustehokkuutta, joita on tunnistettu kehityskohteiksi viime vuosien tyytyväisyys-kyselyissä ja kehitysprojekteissa jatkuvasti kasvaneen työmäärän myötä.
Työn tutkimuskysymyksien juurisyiden selvittämiseksi käytin Lean-menetelmään perustuvia työkaluja, jotka ovat sekä kvalitatiivisia, että kvantitatiivisia menetelmiä. Testaustehokkuuteen liittyvässä kysymyksessä tutkin ensin kerättyä testausdataa ja selvitin mistä kaikesta data koostuu, ja mistä seisakit mahtavat johtua. Kvantitatiivisten tulosten perusteella sain tarkennusta tutkimuskysymykseen, jonka seurauksena sain neljä tarkentavaa kysymystä testaustehokkuuden juurisyiden selvittämiseksi. Tarkentavat kysymykset esitin niitä koskeville henkilöille puolijäsennellyn haastattelun avulla. Neljä muuta tutkimuskysymystä käsittelin aivoriihien, 5 kertaa miksi-kysymysten ja haastatteluiden avulla. Osallistujien ja vas-taajien määrät olivat kiitettäviä, joka heijastuu tulosten luotettavuuteen.
Tulosten perusteella testaustehokkuudessa on paljon parantamisen varaa. Tehokkuudessa erityishuomioita tulee kiinnittää mittausten ja huoltojen ennakointiin sekä tripin käyttöön pitkän pysähtymisajan sijaan. Lisäksi töiden suunnitelmallisuutta tulee parantaa kommunikaation avulla, niin että jatkuvasti koetut välihommat tulee aikatauluttaa ja priorisoida. Usean testin seuranta nykyisistä järjestelmistä ei ole kovin tehokasta, joten testien valvomoa tulee päivittää niin, että kaikkia testejä voidaan seurata reaaliaikaisesti yhdellä vilkaisulla.
Työn tutkimuskysymyksien juurisyiden selvittämiseksi käytin Lean-menetelmään perustuvia työkaluja, jotka ovat sekä kvalitatiivisia, että kvantitatiivisia menetelmiä. Testaustehokkuuteen liittyvässä kysymyksessä tutkin ensin kerättyä testausdataa ja selvitin mistä kaikesta data koostuu, ja mistä seisakit mahtavat johtua. Kvantitatiivisten tulosten perusteella sain tarkennusta tutkimuskysymykseen, jonka seurauksena sain neljä tarkentavaa kysymystä testaustehokkuuden juurisyiden selvittämiseksi. Tarkentavat kysymykset esitin niitä koskeville henkilöille puolijäsennellyn haastattelun avulla. Neljä muuta tutkimuskysymystä käsittelin aivoriihien, 5 kertaa miksi-kysymysten ja haastatteluiden avulla. Osallistujien ja vas-taajien määrät olivat kiitettäviä, joka heijastuu tulosten luotettavuuteen.
Tulosten perusteella testaustehokkuudessa on paljon parantamisen varaa. Tehokkuudessa erityishuomioita tulee kiinnittää mittausten ja huoltojen ennakointiin sekä tripin käyttöön pitkän pysähtymisajan sijaan. Lisäksi töiden suunnitelmallisuutta tulee parantaa kommunikaation avulla, niin että jatkuvasti koetut välihommat tulee aikatauluttaa ja priorisoida. Usean testin seuranta nykyisistä järjestelmistä ei ole kovin tehokasta, joten testien valvomoa tulee päivittää niin, että kaikkia testejä voidaan seurata reaaliaikaisesti yhdellä vilkaisulla.