Fantomimittaustutkimus vertikaalisuunnan asettelun merkityksestä annoksiin ja kuvanlaatuun tietokonetomografiatutkimuksissa
Ojamo, Satu; Sandberg-Uro, Kiia (2010)
Ojamo, Satu
Sandberg-Uro, Kiia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057814
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057814
Tiivistelmä
Annoksen ja kuvanlaadun optimointi on tietokonetomografiassa (TT) erityisen keskeistä. Jotta saavutettaisiin paras mahdollinen kuvanlaatu samalla, kun potilaan saama säteilyannos pysyy alhaisena, täytyy potilas keskittää oikein gantryn isosentriin. Tämän työn tarkoitus oli fantomimittauksin selvittää väärän keskityksen vaikutusta sädeannokseen ja kuvanlaatuun. Opinnäytetyö on kvantitatiivinen tutkimus.
Mittaukset suoritettiin Meilahden röntgenissä GE LightSpeed VCT-64 -laitteella. Käytetyt fantomit olivat sylinterin muotoisia ja akryylimuovisia. Pääfantomi oli halkaisijaltaan 16 cm ja vartalofantomi 32 cm. Säteilyannokset (CTDI) mitattiin pääfantomiin asetetun ionisaatiokammion avulla sen keskeltä ja reunalta sekä vartalofantomista käyttäen TT-laitteen omaa annosmittausta. Kuvanlaatua kuvaavat kohina-arvot mitattiin pääfantomikuvista kahdelta ROI-alueelta käyttäen erillistä tietokoneohjelmaa. Vartalofantomikuvista kohina mitattiin TT-laitteen ohjelmalla kolmelta ROI-alueelta. Keskitystä muutettiin vertikaalisuunnassa nostamalla tai laskemalla tutkimuspöytää 20 mm:n välein aina 60 mm:iin saakka. Annokset mitattiin 120 kV:n jännitearvoilla sekä kiinteällä että moduloidulla putkivirralla. Lisäksi mitattiin joitakin arvoja 100 kV:n jännitteellä moduloidulla putkivirralla.
Pääfantomimittauksien mukaan, keskitettäessä liian ylös, pinnalta mitatut annokset nousivat 10 – 15 %. Keskeltä mitatut annokset sen sijaan laskivat symmetrisesti 0-tason molemmin puolin n. 1 – 12 %. Kohina-arvojen erot olivat melko pieniä ja muutokset olivat vaihtelevia eivätkä kovin merkityksellisiä. Vartalofantomilla, moduloidulla putkivirralla mitatessa, annokset olivat -60 mm:ssä n. 5 % pienemmät kuin 0-tasossa ja 60 mm:ssä n. 5 % suuremmat. Suurin kohina oli ROI-alueella 1 (keskellä) kaikissa mittauspisteissä. ROI 2 -alueella (klo 4) kohina oli suurin (21 %) -60 mm:ssä ja ROI 3 -alueella (klo 12) 60 mm:ssä (28 %) 0-tasoon verrattuna. 100 kV:llä kohina kasvoi -60 mm:ssä ROI 1 -alueella 6 % ja ROI 2 -alueella 20 % ja nousi 60 mm:ssä ROI 3 -alueella 21 %. ROI-alueella 3 kohina-arvot olivat pääsääntöisesti alhaisimmat.
Väärin keskittämällä aiheutetaan potilaalle varsinkin pinta-annosten kasvua ja kuvanlaatu kärsii. Potilaan asettelu tarkasti gantryn isosentriin on edellytys, jotta automaattinen putkivirran modulointi toimisi oikein. Laitteen käyttäjien tulisi huomioida edellä mainitut seikat ja kiinnittää erityistä huomiota potilaan oikeaan keskitykseen.
Mittaukset suoritettiin Meilahden röntgenissä GE LightSpeed VCT-64 -laitteella. Käytetyt fantomit olivat sylinterin muotoisia ja akryylimuovisia. Pääfantomi oli halkaisijaltaan 16 cm ja vartalofantomi 32 cm. Säteilyannokset (CTDI) mitattiin pääfantomiin asetetun ionisaatiokammion avulla sen keskeltä ja reunalta sekä vartalofantomista käyttäen TT-laitteen omaa annosmittausta. Kuvanlaatua kuvaavat kohina-arvot mitattiin pääfantomikuvista kahdelta ROI-alueelta käyttäen erillistä tietokoneohjelmaa. Vartalofantomikuvista kohina mitattiin TT-laitteen ohjelmalla kolmelta ROI-alueelta. Keskitystä muutettiin vertikaalisuunnassa nostamalla tai laskemalla tutkimuspöytää 20 mm:n välein aina 60 mm:iin saakka. Annokset mitattiin 120 kV:n jännitearvoilla sekä kiinteällä että moduloidulla putkivirralla. Lisäksi mitattiin joitakin arvoja 100 kV:n jännitteellä moduloidulla putkivirralla.
Pääfantomimittauksien mukaan, keskitettäessä liian ylös, pinnalta mitatut annokset nousivat 10 – 15 %. Keskeltä mitatut annokset sen sijaan laskivat symmetrisesti 0-tason molemmin puolin n. 1 – 12 %. Kohina-arvojen erot olivat melko pieniä ja muutokset olivat vaihtelevia eivätkä kovin merkityksellisiä. Vartalofantomilla, moduloidulla putkivirralla mitatessa, annokset olivat -60 mm:ssä n. 5 % pienemmät kuin 0-tasossa ja 60 mm:ssä n. 5 % suuremmat. Suurin kohina oli ROI-alueella 1 (keskellä) kaikissa mittauspisteissä. ROI 2 -alueella (klo 4) kohina oli suurin (21 %) -60 mm:ssä ja ROI 3 -alueella (klo 12) 60 mm:ssä (28 %) 0-tasoon verrattuna. 100 kV:llä kohina kasvoi -60 mm:ssä ROI 1 -alueella 6 % ja ROI 2 -alueella 20 % ja nousi 60 mm:ssä ROI 3 -alueella 21 %. ROI-alueella 3 kohina-arvot olivat pääsääntöisesti alhaisimmat.
Väärin keskittämällä aiheutetaan potilaalle varsinkin pinta-annosten kasvua ja kuvanlaatu kärsii. Potilaan asettelu tarkasti gantryn isosentriin on edellytys, jotta automaattinen putkivirran modulointi toimisi oikein. Laitteen käyttäjien tulisi huomioida edellä mainitut seikat ja kiinnittää erityistä huomiota potilaan oikeaan keskitykseen.