Maximizing A-quality Scots Pine Bottom Log : Changes in Technical Quality of Log Parts
Ryöti, Petri (2017)
Ryöti, Petri
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100315695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100315695
Tiivistelmä
Kilpailu sahateollisuuden vientimarkkinoilla on voimakasta ja markkinatilanteet ovat hyvin alttiita talouden muutoksille. Säilyttääkseen hyvän kilpailukykynsä on suomalaisen nykyaikaisen sahalaitoksen saatava raaka-aineensa halutun laatuisena ja taloudellisen toiminnan varmistavalla hinnalla. Sahalaitos voi parantaa kannattavuuttaan hankkimalla raaka-ainetta, joka tilavuuden, pituuden ja puun teknisen laadun puolesta täyttää parhaiten myytäväksi valmistettavien lopputuotteiden vaatimukset.
Tavoitteena tässä työssä oli selvittää millaisia laadullisia muutoksia tapahtuu mäntytukkirungon muissa osissa, kun rungon arvokkain tukkiosa maksimoitiin tekemällä ensimmäinen eli tyvitukki mahdollisimman pitkäksi. Työtä varten hakattiin UPM-Kymmenen omistamilta tiloilta vuosina 2014-2015 n. 40 000 mäntyrunkoa, joista noin puolet tehtiin asiakaslähtöisellä hakkuumatriisilla, eli mahdollisimman pitkänä. Näitä koepuita verrattiin ns. ”normaalimatriisilla” tehtyihin tukkeihin. Tukit kuljetettiin UPM Korkeakosken sahalle, jossa ne sahattiin ja lajiteltiin normaalin prosessin mukaan. Lajittelun yhteydessä röntgen-laitteella kerättiin tietoa tukeista tätä koetta varten. Tiedot analysoitiin Excelillä Pivot-taulukoinnin avulla.
Työssä havaittiin, että tukin tekninen laatu hieman huononi kokeessa käytetyllä hakkuumatriisilla. Tämä havainto saatiin mittauksesta, jolla selvitettiin latvatukin tyvellä ollutta kuivaoksa-aluetta. Pituusluokassa 488 cm oli keskimäärin 20 mm kuivaoksa-aluetta latvatukin tyvellä. Toisella laadullisista mittareista selvitettiin oksaton osa välitukissa ja tässä tapauksessa laatu oli hieman parempi kokeessa käytetyllä hakkuumatriisilla, eli arvokasta oksatonta osaa siirtyi vähemmän välitukkiin. Lisäksi havaittiin, että mahdollisimman pitkäksi tehtyjä ensimmäisiä tukkeja olisi työssä käytettyjen mittareiden mukaan voitu pidentää edelleen keskimäärin n. 220 mm. Työssä myös selvitettiin muita keskeisimpiä tukkien laatua kuvaavia tunnuksia, jakaantumista erilaisiin pituusluokkiin ja tukkien keskitilavuutta. Keskitilavuus nousi hieman käytetyllä koematriisilla ja keskipituus melko reilusti. Lisäksi UPM Korkeakosken sahan tavoittelemat tukkipituudet lisääntyivät huomattavasti, joilla aiemman tutkimustyön mukaan on sahan tulosta parantava vaikutus.
Tässä kokeessa laadulliset erot vertailu- ja koetukeilla jäivät verrattain pieniksi. Merkittävimmät erot syntyivät tukin koon kasvamisesta, sekä sahalle halutumpien tukkipituuksien lisääntymisestä. Tulosten perusteella olisi jatkossa hyvä tutkia vastaavan kokeen pohjalta taloudellisia muutoksia lopputuotteissa ja selvittää erilaisia puun laatuun perustuvia hinnoittelumalleja. Lisäksi työssä havaittuun A-laatuisen tyvitukin pidennyspotentiaaliin olisi hyvä järjestää jatkotutkimus.
Tavoitteena tässä työssä oli selvittää millaisia laadullisia muutoksia tapahtuu mäntytukkirungon muissa osissa, kun rungon arvokkain tukkiosa maksimoitiin tekemällä ensimmäinen eli tyvitukki mahdollisimman pitkäksi. Työtä varten hakattiin UPM-Kymmenen omistamilta tiloilta vuosina 2014-2015 n. 40 000 mäntyrunkoa, joista noin puolet tehtiin asiakaslähtöisellä hakkuumatriisilla, eli mahdollisimman pitkänä. Näitä koepuita verrattiin ns. ”normaalimatriisilla” tehtyihin tukkeihin. Tukit kuljetettiin UPM Korkeakosken sahalle, jossa ne sahattiin ja lajiteltiin normaalin prosessin mukaan. Lajittelun yhteydessä röntgen-laitteella kerättiin tietoa tukeista tätä koetta varten. Tiedot analysoitiin Excelillä Pivot-taulukoinnin avulla.
Työssä havaittiin, että tukin tekninen laatu hieman huononi kokeessa käytetyllä hakkuumatriisilla. Tämä havainto saatiin mittauksesta, jolla selvitettiin latvatukin tyvellä ollutta kuivaoksa-aluetta. Pituusluokassa 488 cm oli keskimäärin 20 mm kuivaoksa-aluetta latvatukin tyvellä. Toisella laadullisista mittareista selvitettiin oksaton osa välitukissa ja tässä tapauksessa laatu oli hieman parempi kokeessa käytetyllä hakkuumatriisilla, eli arvokasta oksatonta osaa siirtyi vähemmän välitukkiin. Lisäksi havaittiin, että mahdollisimman pitkäksi tehtyjä ensimmäisiä tukkeja olisi työssä käytettyjen mittareiden mukaan voitu pidentää edelleen keskimäärin n. 220 mm. Työssä myös selvitettiin muita keskeisimpiä tukkien laatua kuvaavia tunnuksia, jakaantumista erilaisiin pituusluokkiin ja tukkien keskitilavuutta. Keskitilavuus nousi hieman käytetyllä koematriisilla ja keskipituus melko reilusti. Lisäksi UPM Korkeakosken sahan tavoittelemat tukkipituudet lisääntyivät huomattavasti, joilla aiemman tutkimustyön mukaan on sahan tulosta parantava vaikutus.
Tässä kokeessa laadulliset erot vertailu- ja koetukeilla jäivät verrattain pieniksi. Merkittävimmät erot syntyivät tukin koon kasvamisesta, sekä sahalle halutumpien tukkipituuksien lisääntymisestä. Tulosten perusteella olisi jatkossa hyvä tutkia vastaavan kokeen pohjalta taloudellisia muutoksia lopputuotteissa ja selvittää erilaisia puun laatuun perustuvia hinnoittelumalleja. Lisäksi työssä havaittuun A-laatuisen tyvitukin pidennyspotentiaaliin olisi hyvä järjestää jatkotutkimus.