Kosteikot vesistökuormituksen pienentäjänä : Case Niihaman erityisratsastuskeskus, Tampere
Eskola, Maarit (2010)
Eskola, Maarit
Hämeen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004136419
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004136419
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vesiensuojelukosteikkojen tehokkuutta valumavesistä vesistöihin kohdistuvan kuormituksen pienentäjänä. Työssä on käsitelty niitä mekanismeja, joihin kosteikon valumavesiä puhdistava vaikutus perustuu ja edelleen sitä, miten kosteikko tulisi suunnitella ja toteuttaa, jotta nämä mekanismit toimisivat parhaalla mahdollisella tavalla. Työhön on lisäksi koottu tutkimustuloksia lähinnä pohjoismaissa toteutettujen kosteikkojen puhdistustehokkuudesta.
Kirjallisuuden perusteella oikein suunnitellulla ja toteutetulla kosteikolla voidaan suuri osa valumaveden sisältämästä kiintoaineesta ja ravinteista pidättää kosteikkoon. Kiintoaineen ja fosforin poistossa 40 % ja typenpoistossa 20 % poistumat ovat realistisia tavoitteita, mikäli kosteikkojen suunnittelulle annetusta ohjeistuksesta ei jouduta tinkimään. Kosteikot pidättävät myös hulevesissä esiintyviä haitallisia aineita, esimerkiksi raskasmetalleja. Kirjallisuustarkastelun perusteella tärkeimmät tehokkaan kosteikon ominaisuudet ovat pitkä viipymä, korkea tulevan veden ainepitoisuus, niukkafosforinen maaperä ja vakiintunut kasvillisuus.
Yleisin syy mitattuihin huonoihin puhdistustuloksiin on ollut kosteikon liian pieni pinta-ala suhteessa valuma-alueen pinta-alaan, jolloin viipymä jää liian lyhyeksi. Myös vasta valmistuneissa kosteikoissa puhdistusteho on usein jäänyt vaatimattomaksi. Kosteikon toiminnan vakiintuminen vie aikaa useita vuosia.
Työn suunnitteluosiossa laadittiin esiselvitys Tampereen kaupungin Niihaman kaupunginosaan suunnitteilla olevan erityisratsastuskeskuksen hulevesien käsittelemisestä ja kosteikon käyttömahdollisuudesta. Työn toimeksiantajana oli Tampereen kaupunki/kaupunkiympäristön kehittäminen. Selvityksessä kävi ilmeiseksi, että juuri tässä tapauksessa kemikalointiin perustuva menetelmä on kosteikkokäsittelyä tehokkaampi.
Kirjallisuuden perusteella oikein suunnitellulla ja toteutetulla kosteikolla voidaan suuri osa valumaveden sisältämästä kiintoaineesta ja ravinteista pidättää kosteikkoon. Kiintoaineen ja fosforin poistossa 40 % ja typenpoistossa 20 % poistumat ovat realistisia tavoitteita, mikäli kosteikkojen suunnittelulle annetusta ohjeistuksesta ei jouduta tinkimään. Kosteikot pidättävät myös hulevesissä esiintyviä haitallisia aineita, esimerkiksi raskasmetalleja. Kirjallisuustarkastelun perusteella tärkeimmät tehokkaan kosteikon ominaisuudet ovat pitkä viipymä, korkea tulevan veden ainepitoisuus, niukkafosforinen maaperä ja vakiintunut kasvillisuus.
Yleisin syy mitattuihin huonoihin puhdistustuloksiin on ollut kosteikon liian pieni pinta-ala suhteessa valuma-alueen pinta-alaan, jolloin viipymä jää liian lyhyeksi. Myös vasta valmistuneissa kosteikoissa puhdistusteho on usein jäänyt vaatimattomaksi. Kosteikon toiminnan vakiintuminen vie aikaa useita vuosia.
Työn suunnitteluosiossa laadittiin esiselvitys Tampereen kaupungin Niihaman kaupunginosaan suunnitteilla olevan erityisratsastuskeskuksen hulevesien käsittelemisestä ja kosteikon käyttömahdollisuudesta. Työn toimeksiantajana oli Tampereen kaupunki/kaupunkiympäristön kehittäminen. Selvityksessä kävi ilmeiseksi, että juuri tässä tapauksessa kemikalointiin perustuva menetelmä on kosteikkokäsittelyä tehokkaampi.