"Iipan ope auttaa aina" : Varhainen tunnistaminen ja tukeminen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa
Ellola, Mari (2017)
Ellola, Mari
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100715829
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100715829
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten varhainen tunnistaminen ja tukeminen toteutuvat lasten arvioimana Iisalmen kaupungin kunnallisessa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Varhaista tunnistamista ja tukemista tutkittiin ennaltaehkäisevänä toimintana.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruu toteutettiin yksilö- sekä ryhmähaastatteluina. Tutkimukseen osallistui kolme eri koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaryhmää. Tutkimukseen haastateltiin yhdeksää toiminnassa mukana ollutta lasta. Haastatteluja tehtiin yhteensä viisi. Aineiston analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysimenetelmää.
Tutkimustuloksina selvisi, että koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan varhaiseen tunnistamiseen ja tukemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat toimintaympäristö sekä ohjausmenetelmät. Toimintaympäristön merkityksessä korostuivat lasten perusturvallisuuden kokemus, leikin ja kavereiden merkitys sekä toiminnan pedagogiset prosessit eli kasvatustapahtumat. Lasten turvallisuuden kokemus oli yhteydessä lasten tietoisuuteen toiminnan struktuurista ja mahdollisuuksista. Turvallisuus näkyi myös lasten ja ohjaajien välisessä suhteessa. Lasten ja ohjaajien välinen pedagoginen suhde ilmeni turvallisena vuorovaikutuksena lasten kanssa. Leikin ja kavereiden merkitys olivat merkityksellisiä pedagogisen toiminnan sisältöjä lapsille. Leikin arvostus korostui ohjaajien suunnittelemissa pedagogisissa suunnitelmissa. Pedagogiset prosessit antoivat perustan ohjaajien työlle.
Varhaista tunnistamista ja tukemista vahvistavissa ohjausmenetelmissä korostuivat lapsihavainnoinnin merkitys, vuorovaikutuksellinen tukeminen sekä lasten ja ohjaajien väliset suhteet. Lapset saivat paljon vuorovaikutuksellista tukea ohjaajilta. Lapset luottivat ja turvasivat ohjaajien apuun. Ohjaajien tekemä lapsihavainnointi oli merkityksellistä, jonka avulla he huomioivat lasten tarpeita. Tuloksissa selvisi myös varhaisen tunnistamisen ja tukemisen vaikuttavien käytänteiden kehittämistä edistäviä tekijöitä. Niitä olivat toimintamallien arviointi kiusaamiseen sekä tiedonsiirtoon liittyen, lasten tarve käydä tutustumassa toimintaympäristöön, pedagogisen toiminnan suunnittelu erityispäivinä sekä lasten osallisuuden lisääminen toiminnan sisältöjen suunnitteluun.
Opinnäytetyön tuloksien avulla voidaan kehittää Iisalmen kaupungin kunnallista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Tulosten perusteella ohjaajat pystyvät tiedostamaan paremmin oman työnsä mahdollisuudet käyttää varhaista tunnistamista ja tukemista vahvistavaa työotetta. Ohjaajat saavat myös tietoa lasten ajatuksista toiminnasta sekä heidän kehittämisideoista.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruu toteutettiin yksilö- sekä ryhmähaastatteluina. Tutkimukseen osallistui kolme eri koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaryhmää. Tutkimukseen haastateltiin yhdeksää toiminnassa mukana ollutta lasta. Haastatteluja tehtiin yhteensä viisi. Aineiston analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysimenetelmää.
Tutkimustuloksina selvisi, että koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan varhaiseen tunnistamiseen ja tukemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat toimintaympäristö sekä ohjausmenetelmät. Toimintaympäristön merkityksessä korostuivat lasten perusturvallisuuden kokemus, leikin ja kavereiden merkitys sekä toiminnan pedagogiset prosessit eli kasvatustapahtumat. Lasten turvallisuuden kokemus oli yhteydessä lasten tietoisuuteen toiminnan struktuurista ja mahdollisuuksista. Turvallisuus näkyi myös lasten ja ohjaajien välisessä suhteessa. Lasten ja ohjaajien välinen pedagoginen suhde ilmeni turvallisena vuorovaikutuksena lasten kanssa. Leikin ja kavereiden merkitys olivat merkityksellisiä pedagogisen toiminnan sisältöjä lapsille. Leikin arvostus korostui ohjaajien suunnittelemissa pedagogisissa suunnitelmissa. Pedagogiset prosessit antoivat perustan ohjaajien työlle.
Varhaista tunnistamista ja tukemista vahvistavissa ohjausmenetelmissä korostuivat lapsihavainnoinnin merkitys, vuorovaikutuksellinen tukeminen sekä lasten ja ohjaajien väliset suhteet. Lapset saivat paljon vuorovaikutuksellista tukea ohjaajilta. Lapset luottivat ja turvasivat ohjaajien apuun. Ohjaajien tekemä lapsihavainnointi oli merkityksellistä, jonka avulla he huomioivat lasten tarpeita. Tuloksissa selvisi myös varhaisen tunnistamisen ja tukemisen vaikuttavien käytänteiden kehittämistä edistäviä tekijöitä. Niitä olivat toimintamallien arviointi kiusaamiseen sekä tiedonsiirtoon liittyen, lasten tarve käydä tutustumassa toimintaympäristöön, pedagogisen toiminnan suunnittelu erityispäivinä sekä lasten osallisuuden lisääminen toiminnan sisältöjen suunnitteluun.
Opinnäytetyön tuloksien avulla voidaan kehittää Iisalmen kaupungin kunnallista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Tulosten perusteella ohjaajat pystyvät tiedostamaan paremmin oman työnsä mahdollisuudet käyttää varhaista tunnistamista ja tukemista vahvistavaa työotetta. Ohjaajat saavat myös tietoa lasten ajatuksista toiminnasta sekä heidän kehittämisideoista.