Viittomakielen tulkkien eettisen pohdinnan kehittäminen ja tukeminen
Sillman, Susanna (2017)
Sillman, Susanna
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100515739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100515739
Tiivistelmä
Viittomakielen tulkit tekevät kentällä työtä usein yksin. Sekä kokeneemmat että vastavalmistuneet tulkit kohtaavat jatkuvasti eettisesti haastavia tilanteita. Eettistä päätöksentekoa pitää harjoitella, jotta tilanteissa toimiminen helpottuu. On hyvä miettiä omia ratkaisujaan itse, mutta myös keskustella tilanteista ja oikeista toimintatavoista kollegoiden kanssa.
Opinnäytetyössä oli kolme päätavoitetta: löytää tilanteet, jotka vaativat viittomakielen tulkilta eettistä pohdintaa, selvittää, miten tulkit ratkaisevat näitä tilanteita sekä löytää sopivia keinoja tukemaan viittomakielen tulkkien eettisen pohdinnan kehittymistä.
Tutkimustapa oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja menetelmänä käytettiin netnografiaa (internethakua), puolistrukturoituja teemahaastatteluja sekä aivoriihitekniikkaa. Aluksi etsittiin tutkimusaineistoa internetin virtuaaliyhteisöistä sekä blogin avulla, sen jälkeen haastateltiin neljä viittomakielen tulkkia ja viimeisenä järjestettiin aiheeseen liittyvä aivoriihi viittomakielen tulkkien koulutuspäivillä. Aivoriihessä viisi ryhmää kiersi keskustelemassa viidestä eri teemasta. Teemat oli kirjoitettu paperille, joihin ryhmät saivat lisätä omia ideoitaan.
Haastatteluista saatua aineistoa analysoitiin teemakortiston avulla. Tästä saatuja teemoja käytettiin hyödyksi aivoriihessä. Aivoriihestä saatua aineistoa analysoitiin vertaamalla sitä muuhun aineistoon ja käytettyyn tietoperustaan.
Tutkimustulosten mukaan viittomakielen tulkit kohtaavat eettistä pohdintaa aiheuttavia tilanteita usein ja työn yksinäisyys kärjistää ongelmia. Tavallisimpia eettisiä ongelmia ovat tulkkien mukaan solidaarisuuden ja yhteisten tavoitteiden eteen toimimisen sekä keskustelun puuttuminen. Aivoriihityöskentelyä pidettiin hyvänä tapana käydä läpi erilaisia tilanteita, vaihtaa mielipiteitä ja saada uusia näkökulmia tilanteissa toimimiseen. Osallistujien mielestä eettisen pohdinnan taitoa voi kehittää arvioimalla tilanteita jälkikäteen, keskustelemalla niistä kollegoiden kanssa, kertaamalla ammattisäännöstö aika ajoin sekä hakeutumalla työnohjaukseen.
Työn tilaaja oli Suomen Viittomakielen Tulkit ry (SVT). Työn tarkoituksena oli löytää sopiva malli, jota SVT voisi jatkossa käyttää viittomakielen tulkkien koulutustilaisuuksissa. Työ on myös hyödyllinen kaikille viittomakielen tulkeille sekä tulkkiopiskelijoille, jotka haluavat kehittää eettisen pohdinnan taitojaan.
Opinnäytetyössä oli kolme päätavoitetta: löytää tilanteet, jotka vaativat viittomakielen tulkilta eettistä pohdintaa, selvittää, miten tulkit ratkaisevat näitä tilanteita sekä löytää sopivia keinoja tukemaan viittomakielen tulkkien eettisen pohdinnan kehittymistä.
Tutkimustapa oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja menetelmänä käytettiin netnografiaa (internethakua), puolistrukturoituja teemahaastatteluja sekä aivoriihitekniikkaa. Aluksi etsittiin tutkimusaineistoa internetin virtuaaliyhteisöistä sekä blogin avulla, sen jälkeen haastateltiin neljä viittomakielen tulkkia ja viimeisenä järjestettiin aiheeseen liittyvä aivoriihi viittomakielen tulkkien koulutuspäivillä. Aivoriihessä viisi ryhmää kiersi keskustelemassa viidestä eri teemasta. Teemat oli kirjoitettu paperille, joihin ryhmät saivat lisätä omia ideoitaan.
Haastatteluista saatua aineistoa analysoitiin teemakortiston avulla. Tästä saatuja teemoja käytettiin hyödyksi aivoriihessä. Aivoriihestä saatua aineistoa analysoitiin vertaamalla sitä muuhun aineistoon ja käytettyyn tietoperustaan.
Tutkimustulosten mukaan viittomakielen tulkit kohtaavat eettistä pohdintaa aiheuttavia tilanteita usein ja työn yksinäisyys kärjistää ongelmia. Tavallisimpia eettisiä ongelmia ovat tulkkien mukaan solidaarisuuden ja yhteisten tavoitteiden eteen toimimisen sekä keskustelun puuttuminen. Aivoriihityöskentelyä pidettiin hyvänä tapana käydä läpi erilaisia tilanteita, vaihtaa mielipiteitä ja saada uusia näkökulmia tilanteissa toimimiseen. Osallistujien mielestä eettisen pohdinnan taitoa voi kehittää arvioimalla tilanteita jälkikäteen, keskustelemalla niistä kollegoiden kanssa, kertaamalla ammattisäännöstö aika ajoin sekä hakeutumalla työnohjaukseen.
Työn tilaaja oli Suomen Viittomakielen Tulkit ry (SVT). Työn tarkoituksena oli löytää sopiva malli, jota SVT voisi jatkossa käyttää viittomakielen tulkkien koulutustilaisuuksissa. Työ on myös hyödyllinen kaikille viittomakielen tulkeille sekä tulkkiopiskelijoille, jotka haluavat kehittää eettisen pohdinnan taitojaan.