Sosiaalisen median vaikutus nuoren hyvinvointiin
Hirvonen, Heidi; Mäkinen, Saara (2017)
Hirvonen, Heidi
Mäkinen, Saara
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091315035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091315035
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sosiaalisen median käytön vaikutuksia nuoren psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Tavoitteena oli antaa nuorille tietoa sosiaalisen median vaikutuksista ja saada heidät ajattelemaan omaa median käyttöä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon valikoitui 11 tutkimusta. Opinnäytetyö oli osaksi myös toiminnallinen, josta valmistui opas Turun ammattikorkeakoulun ylläpitämään Terveysnettiin.
Sosiaalisen median merkitys nuorten elämässä on kasvanut merkittävästi ja jatkaa kasvuaan edelleen. Tulosten mukaan korkea ruutuajankäyttö on yhdistetty hyperkolesterolemiaan, kohonneeseen verenpaineeseen, astman yleistymiseen, uniongelmiin, mielialahäiriöihin, ahdistuneisuuteen sekä masennukseen. Korkea ruutuaika vaikuttaa haitallisesti myös tuki- ja liikuntaelinoireisiin. Sosiaalisen median seuraaminen lisäsi nuorten tupakoinnin aloittamisen todennäköisyyttä ja myönteisiä asenteita tupakointia kohtaan. Sosiaalisen median äärellä vietetty aika ja sen yhteys ylipainoon ja lihavuuteen olivat todettavissa. Korkeampi ruutuaika liittyi korkeampaan BMI:hin, kehonrasvaan, vyötärönympärysmittaan ja vyötärö-pituus -suhteeseen ja suurempaan ruuan kulutukseen. Lisäksi se oli yhteydessä vähäisempään tyytyväisyyteen omaa kehoa kohtaan sekä vähäisempään itsetuntoon. Sosiaalisen median kasvu on lisännyt myös internetkiusaamista eri palveluntarjoajien välityksellä.
Sosiaalinen media luo nuorille uusia harrastuksia, tukee luovuutta sekä vuorovaikutusta. Media voi olla prososiaalinen ja opettavainen, nuoret omaksuvat mediasta erilaisia asenteita ja arvoja, niin hyvällä kuin huonollakin tavalla. Media voi opettaa nuorille empaattisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä.
Tulosten pohjalta voidaan päätellä, että nuoret tarvitsevat enemmän tukea sosiaalisen median sisältöjen kriittiseen tulkintaan. Nuoret tarvitsevat lisätietoa korkean ruutuajankäytön haitallisista vaikutuksista ja motivointia käyttää ruutuaikaa sallituissa rajoissa.
Sosiaalisen median merkitys nuorten elämässä on kasvanut merkittävästi ja jatkaa kasvuaan edelleen. Tulosten mukaan korkea ruutuajankäyttö on yhdistetty hyperkolesterolemiaan, kohonneeseen verenpaineeseen, astman yleistymiseen, uniongelmiin, mielialahäiriöihin, ahdistuneisuuteen sekä masennukseen. Korkea ruutuaika vaikuttaa haitallisesti myös tuki- ja liikuntaelinoireisiin. Sosiaalisen median seuraaminen lisäsi nuorten tupakoinnin aloittamisen todennäköisyyttä ja myönteisiä asenteita tupakointia kohtaan. Sosiaalisen median äärellä vietetty aika ja sen yhteys ylipainoon ja lihavuuteen olivat todettavissa. Korkeampi ruutuaika liittyi korkeampaan BMI:hin, kehonrasvaan, vyötärönympärysmittaan ja vyötärö-pituus -suhteeseen ja suurempaan ruuan kulutukseen. Lisäksi se oli yhteydessä vähäisempään tyytyväisyyteen omaa kehoa kohtaan sekä vähäisempään itsetuntoon. Sosiaalisen median kasvu on lisännyt myös internetkiusaamista eri palveluntarjoajien välityksellä.
Sosiaalinen media luo nuorille uusia harrastuksia, tukee luovuutta sekä vuorovaikutusta. Media voi olla prososiaalinen ja opettavainen, nuoret omaksuvat mediasta erilaisia asenteita ja arvoja, niin hyvällä kuin huonollakin tavalla. Media voi opettaa nuorille empaattisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä.
Tulosten pohjalta voidaan päätellä, että nuoret tarvitsevat enemmän tukea sosiaalisen median sisältöjen kriittiseen tulkintaan. Nuoret tarvitsevat lisätietoa korkean ruutuajankäytön haitallisista vaikutuksista ja motivointia käyttää ruutuaikaa sallituissa rajoissa.