WellO2-laitteen prototyypin tutkimus : käytettävyyden sekä hengitysharjoittelun vaikutusten ja tuntemusten mittaus
Rauhala, Eerika; Hyyryläinen, Maiju (2017)
Rauhala, Eerika
Hyyryläinen, Maiju
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102416273
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102416273
Tiivistelmä
Tämän työn toimeksiantaja Hapella Oy on kehittänyt hengitysteiden hyvinvointiin WellO2-laitteen, jossa yhdistyy vastuksellinen sisään- ja uloshengitys sekä höyryhengitys. Vastuksellinen sisäänhengitys toimii hengityslihasharjoitteluna, jolla voidaan vahvistaa hengityslihaksia ja parantaa hengitystoimintaa. Lisäksi vastuksellisen uloshengityksen ja höyryhengityksen on todettu irrottavan limaa hengitysteistä. Näistä menetelmistä hyötyvät etenkin hengitysvaikeuksista ja hengitystieinfektioista kärsivät sekä urheilijat, äänityöläiset ja ikääntyvät, joiden hengityslihasvoima on heikentynyt. Hengityselinterveyttä parantamalla ja kuntouttamalla voidaan nostaa elämänlaatua ja toimintakykyä.
Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa WellO2-laitteen ensimmäistä käyttökertaa mittaava tutkimus. Tutkimuksessa oli tarkoituksena ensisijaisesti selvittää WellO2-laitteen käytettävyyttä ja käyttöohjeiden selkeyttä havainnoinnin avulla. Toissijaisena tarkoituksena oli selvittää kyselylomakkeen avulla subjektiivisia mielipiteitä WellO2-laitteesta ja sen käyttöohjeista. Toissijaisesti selvitettiin myös haastattelun ja kyselylomakkeen avulla hengitysharjoittelun aikaansaamia tuntemuksia ja vaikutuksia sekä hengitysharjoittelun vaikutusta PEF-arvoihin. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada Hapella Oy:lle tutkimustietoa, jonka avulla he voivat kehittää WellO2-laitteen käytettävyyttä ja parantaa käyttöohjeita ennen laitteen saapumista markkinoille.
Tutkimustulokset kerättiin 30 tutkimushenkilöltä, jotka jaettiin hengityssairaisiin (n=16) ja terveisiin (n=14). Tutkimustilanne suoritettiin vakioidusti siten, että tutkimushenkilöt kasasivat ja purkivat WellO2-laitteen omatoimisesti sekä suorittivat hengitysharjoittelun ohjeistetusti. Lisäksi ennen ja jälkeen hengitysharjoittelua tutkimushenkilöt suorittivat PEF-mittaukset. Tutkimustilanteen lopuksi he vastasivat kyselylomakkeen kyselyyn.
Tutkimustulokset osoittivat, että WellO2-laite koettiin helppokäyttöiseksi ja ohjeita pidettiin kuvaavina ja selkeinä. Toisaalta havainnoinnin avulla huomattiin, että tutkimushenkilöt tekivät paljon virheitä laitetta kasatessa ja purkaessa. Kuitenkin käytettävyyttä mittaavien tulosten avulla löydettiin käytettävyysongelmia, joiden avulla WellO2-laitetta ja sen käyttöohjeita parannettiin. Yksittäisellä WellO2-laitteen käyttökerralla ei todettu olevan vaikutusta uloshengityksen huippuvirtaukseen. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin hengitysharjoittelun aikaansaamissa tuntemuksissa pieniä eroja terveiden ja sairaiden tutkimushenkilöiden välillä. Nämä hengitysharjoittelun aikaansaamia tuntemuksia ja vaikutuksia mittaavat tulokset olivat kuitenkin huonosti yleistettävissä pienen tutkimusotoksen vuoksi.
Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa WellO2-laitteen ensimmäistä käyttökertaa mittaava tutkimus. Tutkimuksessa oli tarkoituksena ensisijaisesti selvittää WellO2-laitteen käytettävyyttä ja käyttöohjeiden selkeyttä havainnoinnin avulla. Toissijaisena tarkoituksena oli selvittää kyselylomakkeen avulla subjektiivisia mielipiteitä WellO2-laitteesta ja sen käyttöohjeista. Toissijaisesti selvitettiin myös haastattelun ja kyselylomakkeen avulla hengitysharjoittelun aikaansaamia tuntemuksia ja vaikutuksia sekä hengitysharjoittelun vaikutusta PEF-arvoihin. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada Hapella Oy:lle tutkimustietoa, jonka avulla he voivat kehittää WellO2-laitteen käytettävyyttä ja parantaa käyttöohjeita ennen laitteen saapumista markkinoille.
Tutkimustulokset kerättiin 30 tutkimushenkilöltä, jotka jaettiin hengityssairaisiin (n=16) ja terveisiin (n=14). Tutkimustilanne suoritettiin vakioidusti siten, että tutkimushenkilöt kasasivat ja purkivat WellO2-laitteen omatoimisesti sekä suorittivat hengitysharjoittelun ohjeistetusti. Lisäksi ennen ja jälkeen hengitysharjoittelua tutkimushenkilöt suorittivat PEF-mittaukset. Tutkimustilanteen lopuksi he vastasivat kyselylomakkeen kyselyyn.
Tutkimustulokset osoittivat, että WellO2-laite koettiin helppokäyttöiseksi ja ohjeita pidettiin kuvaavina ja selkeinä. Toisaalta havainnoinnin avulla huomattiin, että tutkimushenkilöt tekivät paljon virheitä laitetta kasatessa ja purkaessa. Kuitenkin käytettävyyttä mittaavien tulosten avulla löydettiin käytettävyysongelmia, joiden avulla WellO2-laitetta ja sen käyttöohjeita parannettiin. Yksittäisellä WellO2-laitteen käyttökerralla ei todettu olevan vaikutusta uloshengityksen huippuvirtaukseen. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin hengitysharjoittelun aikaansaamissa tuntemuksissa pieniä eroja terveiden ja sairaiden tutkimushenkilöiden välillä. Nämä hengitysharjoittelun aikaansaamia tuntemuksia ja vaikutuksia mittaavat tulokset olivat kuitenkin huonosti yleistettävissä pienen tutkimusotoksen vuoksi.