Valmentaja luo luurangon
Ervasti, Jussi; Saarenpää, Ella (2017)
Ervasti, Jussi
Saarenpää, Ella
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102616307
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102616307
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on syventyä valmennustyöhön ja siihen, mitä valmennusprosessissa tapahtuu, kun asiaa tarkastellaan valmentajan näkökulmasta. Valmennustyöllä tarkoitetaan tässä niin yksilöille kuin ryhmillekin suunnattuja erilaisia ohjattuja prosesseja, joilla pyritään sisäiseen kehitykseen, kasvuun, oppiin tai parempiin tuloksiin. Työn taustalla vaikuttaa omasta kokemuksestamme kummunnut näkemys siitä, että valmennus on terminä kyllä jo varsin hyvin suuren yleisön tiedossa ja jollain tapaa jopa trendi-ilmiö vallankin liike-elämässä, mutta syvää ymmärrystä siitä, mitä se on käytännössä tai mitä se vaatii niin valmentajalta kuin valmennetta-valtakin, ei kuitenkaan edelleenkään ole saavutettu. Työn tavoitteena on luoda tästä ilmiöstä syvää ymmärrystä ja siten selkeyttää prosessin eri vaiheita sekä tuoda esille se, mitä onnistunut valmennus vaatii.
Työn taustalla vaikuttaa sosiaaliskonstruktiivinen käsitys tiedosta – se on jotain, joka muodostuu ja elää ihmisten välisessä kanssakäymisessä eikä siten ole eksaktia tai muuttumatonta. Tämän taustaolettamuksen myötä työmme tutkimusmenetelmäksi valikoitui aineiston keruun osalta puolistukturoitu teemahaastattelu ja se analysoitiin aineistolähtöisesti. Aineistoon kokosimme kuusi monipuolisesti erilaisia valmennuksia ympäri Suomea tekevää valmentajaa, joita haastattelemalla lähdimme tutkimaan muodostunutta tutkimusongelmaa.
Tutkimustuloksena muodostui valmennuksen prosessikaavio, johon olemme koonneet tyypilliset ja onnistumisen kannalta merkittävimmät valmennuksen eri vaiheet sekä kuvanneet ja erotelleet sen, mikä valmennusprosessissa on valmentajan ja mikä valmennettavan vastuulla. Selkeä havaintomme on, että onnistuneen valmennusprosessin taustalla on osaava ja ammattitaitoinen sekä henkisiltä ominaisuuksiltaan tasapainoinen valmentaja, mutta vielä se ei ratkaise lopullista onnistumista – asetettuja tavoitteita ei voida saavuttaa ilman sitoutunutta valmennettavaa.
Työmme voikin selkeyttää valmennustilausta harkitsevalle henkilölle tai yritykselle sitä, miten tilatusta valmennuksesta voidaan saada maksimaalinen hyöty – se vaatii tilaajalta itseltään halua sitoutua valmennukseen ja siinä asetettuihin tavoitteisiin, joihin pyrkimistä osaava valmentaja tukee omalla ammattitaidollaan. Hän ei siis kanna vastuuta lopputuloksesta vaan työn halutun muutoksen saavuttamiseksi joutuu tekemään tilaaja. Luonnollinen jatkotutkimus työllemme olisikin kääntää katse ja tutkimuksellinen fokus valmentajista valmennettaviin, valmennuksen todellisiin päähenkilöihin, ja selvittää tarkemmin, miten työstämme nousseet havainnot toteutuvat ja näyttäytyvät heidän silmin.
Työn taustalla vaikuttaa sosiaaliskonstruktiivinen käsitys tiedosta – se on jotain, joka muodostuu ja elää ihmisten välisessä kanssakäymisessä eikä siten ole eksaktia tai muuttumatonta. Tämän taustaolettamuksen myötä työmme tutkimusmenetelmäksi valikoitui aineiston keruun osalta puolistukturoitu teemahaastattelu ja se analysoitiin aineistolähtöisesti. Aineistoon kokosimme kuusi monipuolisesti erilaisia valmennuksia ympäri Suomea tekevää valmentajaa, joita haastattelemalla lähdimme tutkimaan muodostunutta tutkimusongelmaa.
Tutkimustuloksena muodostui valmennuksen prosessikaavio, johon olemme koonneet tyypilliset ja onnistumisen kannalta merkittävimmät valmennuksen eri vaiheet sekä kuvanneet ja erotelleet sen, mikä valmennusprosessissa on valmentajan ja mikä valmennettavan vastuulla. Selkeä havaintomme on, että onnistuneen valmennusprosessin taustalla on osaava ja ammattitaitoinen sekä henkisiltä ominaisuuksiltaan tasapainoinen valmentaja, mutta vielä se ei ratkaise lopullista onnistumista – asetettuja tavoitteita ei voida saavuttaa ilman sitoutunutta valmennettavaa.
Työmme voikin selkeyttää valmennustilausta harkitsevalle henkilölle tai yritykselle sitä, miten tilatusta valmennuksesta voidaan saada maksimaalinen hyöty – se vaatii tilaajalta itseltään halua sitoutua valmennukseen ja siinä asetettuihin tavoitteisiin, joihin pyrkimistä osaava valmentaja tukee omalla ammattitaidollaan. Hän ei siis kanna vastuuta lopputuloksesta vaan työn halutun muutoksen saavuttamiseksi joutuu tekemään tilaaja. Luonnollinen jatkotutkimus työllemme olisikin kääntää katse ja tutkimuksellinen fokus valmentajista valmennettaviin, valmennuksen todellisiin päähenkilöihin, ja selvittää tarkemmin, miten työstämme nousseet havainnot toteutuvat ja näyttäytyvät heidän silmin.