Hallinnon tarkastus pk-yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastuksessa
Kauranen, Markus (2017)
Kauranen, Markus
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102616337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102616337
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka hallinnon tarkastus pk-yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastuksessa tulisi suorittaa. Lisäksi opinnäytetyössä perehdyttiin siihen, miksi hallinnon tarkastaminen ylipäätään on merkittävää ja edelleen tarpeellista. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona tilintarkastajien asiantuntijaketju Tilintarkastusammattilaiset Oy:lle, jossa opinnäytetyön tekijä toimi tilintarkastusharjoittelijana viiden kuukauden ajan keväällä 2017.
Hallinto on tilintarkastuslaissa säädetty yhdeksi tilintarkastuksen kohteeksi yhdessä tilinpäätöksen ja kirjanpidon kanssa. Laissa ei kuitenkaan tarkemmin määritetä, kuinka tilintarkastajan tulisi hallinto tarkastaa. Opinnäytetyö suoritettiin käyttäen kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusongelmaa eli sitä, kuinka hallinnon tarkastaminen pk-yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastuksessa tulisi suorittaa, lähdettiin selvittämään viidelle HT- ja KHT-tilintarkastajalle kohdennetun teemahaastattelun, hyvän tilintarkastustavan (kuten ISA-standardien) ja muun relevantin lähdeaineiston perusteella.
Tärkeimmiksi hallinnon tarkastustoimenpiteiksi nousivat tehdyn tutkimuksen perusteella yhtiökokouksen ja hallituksen kokousten pöytäkirjojen sekä sitoumusten ja sopimusten yksityiskohtainen läpikäynti sekä toimivan johdon haastatteleminen. Asunto-osakeyhtiöissä isännöitsijän toimien tarkastamista voidaan pitää erityisen merkittävänä. Toimintakertomus toimii tilintarkastajalle erinomaisena tiedonlähteenä tarkastettavan kohteen toiminnasta.
Hallinnon lakisääteistä tilintarkastusta voidaan edelleen pitää Suomen olosuhteissa relevanttina. Hallinnon tarkastuksesta luopumisen myötä tilinpäätökseen kytkeytymättömiä, yhteisön toiminnan kannalta olennaisia seikkoja voisi todennäköisemmin jäädä tilintarkastajalta huomaamatta. Pk-yhteisöjen johdon kannalta tilintarkastajan nykyistä neuvovaa roolia voidaan pitää merkittävänä. Omistajien ja sidosryhmien osalta hallinnon tarkastuksesta luopuminen voisi tarkoittaa niiden tiedonsaannin huomattavaa vähenemistä, mikä voisi konkretisoitua esimerkiksi yhteisön luotonsaannin hankaloitumisena. Hallinnon tarkastusta voidaan pitää erityisen merkittävänä myös osakkaiden yhdenvertaisuusvelvoitteen toteutumisen kannalta.
Hallinto on tilintarkastuslaissa säädetty yhdeksi tilintarkastuksen kohteeksi yhdessä tilinpäätöksen ja kirjanpidon kanssa. Laissa ei kuitenkaan tarkemmin määritetä, kuinka tilintarkastajan tulisi hallinto tarkastaa. Opinnäytetyö suoritettiin käyttäen kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusongelmaa eli sitä, kuinka hallinnon tarkastaminen pk-yritysten ja asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastuksessa tulisi suorittaa, lähdettiin selvittämään viidelle HT- ja KHT-tilintarkastajalle kohdennetun teemahaastattelun, hyvän tilintarkastustavan (kuten ISA-standardien) ja muun relevantin lähdeaineiston perusteella.
Tärkeimmiksi hallinnon tarkastustoimenpiteiksi nousivat tehdyn tutkimuksen perusteella yhtiökokouksen ja hallituksen kokousten pöytäkirjojen sekä sitoumusten ja sopimusten yksityiskohtainen läpikäynti sekä toimivan johdon haastatteleminen. Asunto-osakeyhtiöissä isännöitsijän toimien tarkastamista voidaan pitää erityisen merkittävänä. Toimintakertomus toimii tilintarkastajalle erinomaisena tiedonlähteenä tarkastettavan kohteen toiminnasta.
Hallinnon lakisääteistä tilintarkastusta voidaan edelleen pitää Suomen olosuhteissa relevanttina. Hallinnon tarkastuksesta luopumisen myötä tilinpäätökseen kytkeytymättömiä, yhteisön toiminnan kannalta olennaisia seikkoja voisi todennäköisemmin jäädä tilintarkastajalta huomaamatta. Pk-yhteisöjen johdon kannalta tilintarkastajan nykyistä neuvovaa roolia voidaan pitää merkittävänä. Omistajien ja sidosryhmien osalta hallinnon tarkastuksesta luopuminen voisi tarkoittaa niiden tiedonsaannin huomattavaa vähenemistä, mikä voisi konkretisoitua esimerkiksi yhteisön luotonsaannin hankaloitumisena. Hallinnon tarkastusta voidaan pitää erityisen merkittävänä myös osakkaiden yhdenvertaisuusvelvoitteen toteutumisen kannalta.