Näkemyksiä intensiivisestä työotteesta ja sen kehittämisestä nuoren vangin siirtyessä vankilasta vapauteen
Niemelä, Elisa; Heinonen, Aino (2017)
Niemelä, Elisa
Heinonen, Aino
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017103016417
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017103016417
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on tehty laadullisena tutkimuksena ja sen tarkoituksena oli selvittää Nuorten projektiin osallistuneiden nuorten näkemyksiä intensiivisestä nivelvaiheen työskentelystä. Kohderyhmä rajautui nuoriin, jotka ovat koevapaudessa ja ehdonalaisvalvonnassa sekä nuo-riin, jotka ovat vapautumassa koevapauteen ja ehdonalaisvalvontaan. Lisäksi selvitimme nuorten kanssa työskentelevien työntekijöiden näkemyksiä intensiivisen työskentelyn kehittämisestä. Opinnäytetyömme on tilattu työ Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskukselta ja opinnäytetyön tulokset auttavat arvioimaan Nuorten projektin kolmannen osatavoitteen toteutumista.
Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Viisi nuorta ja yksi työntekijä haastateltiin yksilöhaastatteluin. Viisi työntekijää haastateltiin ryhmähaastatteluin. Nuorten haastattelujen neljä teemaa käsittelivät vapauden valmistelua vankilassa, intensiivistä työotetta, ehdonalaisvalvontaa ja palveluihin kiinnittymistä. Työntekijöiden haastattelujen kolme teemaa käsittelivät nivelvaiheen intensiivistä työskentelyä ja verkostoyhteistyötä, työnjakoa laitosten välillä sekä projektin vaikutuksia ja kehitysehdotuksia. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että nuoret kokivat intensiivisen työskentelyn ja valvonnan positiivisena asiana. Vapauden valmistelu koettiin hyödylliseksi. Valvontaa pidettiin enemmän velvollisuutena. Nivelvaiheen ja valvonnan aikana nuoret kokivat asunnon, koulutuksen ja työn saamisen sekä riippuvuuksien hoitamisen tärkeiksi asioiksi. Nuorten projektin kautta tulleet hyödyllisinä koetut muutokset, kuten yhdyshenkilömallin syntyminen ja verkostoyhteistyön paraneminen, koettiin positiivisina asioina ja muutosten pysyvyyttä toivottiin projektin jälkeenkin. Kehitysehdotuksena yhdyshenkilömallia tulisi kehittää ja dokumentoida mahdollisimman selkeäksi kokonaisuudeksi, jonka sisältö olisi kaikkien Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen työntekijöiden käytettävissä. Informaatiota voisi lisätä laitoksissa esimerkiksi infotilaisuuksien muodossa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Viisi nuorta ja yksi työntekijä haastateltiin yksilöhaastatteluin. Viisi työntekijää haastateltiin ryhmähaastatteluin. Nuorten haastattelujen neljä teemaa käsittelivät vapauden valmistelua vankilassa, intensiivistä työotetta, ehdonalaisvalvontaa ja palveluihin kiinnittymistä. Työntekijöiden haastattelujen kolme teemaa käsittelivät nivelvaiheen intensiivistä työskentelyä ja verkostoyhteistyötä, työnjakoa laitosten välillä sekä projektin vaikutuksia ja kehitysehdotuksia. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että nuoret kokivat intensiivisen työskentelyn ja valvonnan positiivisena asiana. Vapauden valmistelu koettiin hyödylliseksi. Valvontaa pidettiin enemmän velvollisuutena. Nivelvaiheen ja valvonnan aikana nuoret kokivat asunnon, koulutuksen ja työn saamisen sekä riippuvuuksien hoitamisen tärkeiksi asioiksi. Nuorten projektin kautta tulleet hyödyllisinä koetut muutokset, kuten yhdyshenkilömallin syntyminen ja verkostoyhteistyön paraneminen, koettiin positiivisina asioina ja muutosten pysyvyyttä toivottiin projektin jälkeenkin. Kehitysehdotuksena yhdyshenkilömallia tulisi kehittää ja dokumentoida mahdollisimman selkeäksi kokonaisuudeksi, jonka sisältö olisi kaikkien Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen työntekijöiden käytettävissä. Informaatiota voisi lisätä laitoksissa esimerkiksi infotilaisuuksien muodossa.