Segmenttistaattoripaketin jigitön ladonta
Itkonen, Aleksi (2017)
Itkonen, Aleksi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110316575
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110316575
Tiivistelmä
Insinöörityö tehtiin ABB:n Motors and Generators -yksikön tuotannonkehitykselle. Työssä keskityttiin yhteen osaan isommasta automaatioprojektista, jonka tavoitteena on siirtää nykyään manuaalisesti tehtävä staattorien levypakettien ladonta suoritettavaksi teollisuusroboteilla. Työn tavoite oli ideoida erilaisia tapoja latoa sähkökoneiden segmenttistaattoripaketteja käyttämättä nykyisessä ladontaprosessissa käytössä olevia ladontajigejä. Ideoissa tuli ottaa huomioon niiden yhteensopivuus työvaiheen tulevaisuudessa tehtävän automatisoinnin kanssa. Päämääräksi asetettiin kolme erilaista ideaa esitettäväksi siitä, kuinka segmenttistaattoripaketteja voitaisiin latoa ilman ladontajigejä.
Ideat kehitettiin osastolle tehdyn nykytilakartoituksen pohjalta. Nykytilakartoitus muodostettiin seuraamalla ladontaosaston toimintaa ja keskustelemalla ladontaprosessin toimivuudesta staattorinladonnan työntekijöiden sekä työnjohtajien kanssa. Osaston toiminnasta muodostettiin kuvaus ja ladontaprosessista listattiin kaikki siinä ilmenneet positiiviset puolet sekä kehitystä kaipaavat puolet. Jigittömän ladonnan ideat muodostettiin käyttämällä niissä hyväksi nykyisen ladontaprosessin positiivisia puolia yrittäen samalla kehittää mahdollisimman monia prosessin vaiheita.
Tuloksena saatiin jigittömälle ladonnalle erilaisia ideoita, joista muodostettiin kolme esitettävää mallia; urapuikkoalusta, säädettävä kiskoalusta sekä urapuikkotarttuja. Mallit ja niiden toimintaperiaatteet esitettiin ladonnan automatisoinnin projektiryhmälle. Esityksessä tuotiin esille mallien positiiviset sekä negatiiviset puolet verrattuna toisiinsa sekä nykyiseen ladontaprosessiin.
Kiskoalusta päätettiin jättää pois harkinnasta paketin ulkopuolisen tukemisen tuomien haasteiden vuoksi. Urapuikkoalustan toimintaa yksinään segmentit kehälle keskittävänä elementtinä epäiltiin, mutta se nähtiin sen sijaan potentiaalisena ratkaisuna segmenttien sisäpuoliseksi tueksi. Urapuikkotarttuja taas havaittiin mahdolliseksi tavaksi keskittää segmentit oikealle kehälle. Urapuikkoalusta ja -tarttuja päätettiin yhdistää toimimaan samanaikaisesti ja niiden malleja jatkojalostettiin. Jatkojalostettujen mallien toiminnasta yhdessä muodostettiin kokonaisuus, joka esitettiin projektiryhmälle sekä automatisointiin palkattujen ulkoisten insinööritoimistojen edustajille, jotta he voivat hyödyntää näitä omissa suunnitelmissaan.
Ideat kehitettiin osastolle tehdyn nykytilakartoituksen pohjalta. Nykytilakartoitus muodostettiin seuraamalla ladontaosaston toimintaa ja keskustelemalla ladontaprosessin toimivuudesta staattorinladonnan työntekijöiden sekä työnjohtajien kanssa. Osaston toiminnasta muodostettiin kuvaus ja ladontaprosessista listattiin kaikki siinä ilmenneet positiiviset puolet sekä kehitystä kaipaavat puolet. Jigittömän ladonnan ideat muodostettiin käyttämällä niissä hyväksi nykyisen ladontaprosessin positiivisia puolia yrittäen samalla kehittää mahdollisimman monia prosessin vaiheita.
Tuloksena saatiin jigittömälle ladonnalle erilaisia ideoita, joista muodostettiin kolme esitettävää mallia; urapuikkoalusta, säädettävä kiskoalusta sekä urapuikkotarttuja. Mallit ja niiden toimintaperiaatteet esitettiin ladonnan automatisoinnin projektiryhmälle. Esityksessä tuotiin esille mallien positiiviset sekä negatiiviset puolet verrattuna toisiinsa sekä nykyiseen ladontaprosessiin.
Kiskoalusta päätettiin jättää pois harkinnasta paketin ulkopuolisen tukemisen tuomien haasteiden vuoksi. Urapuikkoalustan toimintaa yksinään segmentit kehälle keskittävänä elementtinä epäiltiin, mutta se nähtiin sen sijaan potentiaalisena ratkaisuna segmenttien sisäpuoliseksi tueksi. Urapuikkotarttuja taas havaittiin mahdolliseksi tavaksi keskittää segmentit oikealle kehälle. Urapuikkoalusta ja -tarttuja päätettiin yhdistää toimimaan samanaikaisesti ja niiden malleja jatkojalostettiin. Jatkojalostettujen mallien toiminnasta yhdessä muodostettiin kokonaisuus, joka esitettiin projektiryhmälle sekä automatisointiin palkattujen ulkoisten insinööritoimistojen edustajille, jotta he voivat hyödyntää näitä omissa suunnitelmissaan.