Ummessaolokauden pituuden ja rotavirus-rokotuksen vaikutus vasta-aineiden pitoisuuteen ternimaidossa Koskenojan tilalla
Kink, Kerli (2017)
Kink, Kerli
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110816708
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110816708
Tiivistelmä
Ternimaito on vastasyntyneen vasikan tärkeintä ensiravintoa, josta vasikka saa energiaa kasvuun ja vasta-aineita taudinaiheuttajia vastaan. Vasta-aineet eli immunoglobuliinit eivät siirry vasikan verenkiertoon istukan kautta, joten ternimaito on ainoa vaihtoehto saada vasikan elimistölle suoja taudinaiheuttajia vastaan.
Työn tavoitteena oli selvittää Koskenojan tilalla ummessaolokauden pituuden sekä rotavirusrokotteen antoajankohdan vaikutus ternimaidon vasta-ainepitoisuuteen. Alun perin tietoja alettiin kirjaamaan ylös hyvän ternimaidon laadun varmistamiseksi vastasyntyneille vasikoille. Ummessaolokauden pituuden merkitystä ternimaitoon on tutkittu jonkin verran, mutta rotavirusrokotuksen vaikutuksia ternimaitoon taas vähän.
Tässä tutkimuksessa käytettyä aineistoa alettiin keräämään 2015 tammikuussa ja lopetettiin 2017 helmikuussa. Yhteensä aineistossa on 294 ternimaitonäytteen tiedot, joten määrä on pieni suhteessa virallisten tahojen suorittamiin tutkimuk-siin. Ternimaidon vasta-ainepitoisuutta mitattiin optisella mittalaitteella refrakto-metrillä, jonka toiminta perustuu valon taittumiseen ternimaidossa olevasta kiinto-aineksesta.
Tuloksissa ternimaidon vasta-ainepitoisuudet vaihtelivat 11−32 Brix %-yksikön välillä, keskiarvo oli 21,5 Brix % eli luokiteltuna laadultaan hyvää ternimaitoa. Ummessaolokauden pituudella näytti olevan vaikutusta vasta-aineiden pitoisuuteen. Pidemmän ummessaoloajan omaavat lehmät lypsivät korkeamman vasta-ainepitoisuuden ternimaitoa.
Rotavirusrokotteen annon ajankohdalla tulosten mukaan näyttäisi olevan merkitystä ternimaidon vasta-ainepitoisuuteen. Lehmät, jotka olivat saaneet rokotteen 3 viikkoa ennen poikimista, jolloin rokote oli suhteellisen tuoreena veressä, lypsivät vasta-ainepitoisuudeltaan parempaa ternimaitoa.
Työn tavoitteena oli selvittää Koskenojan tilalla ummessaolokauden pituuden sekä rotavirusrokotteen antoajankohdan vaikutus ternimaidon vasta-ainepitoisuuteen. Alun perin tietoja alettiin kirjaamaan ylös hyvän ternimaidon laadun varmistamiseksi vastasyntyneille vasikoille. Ummessaolokauden pituuden merkitystä ternimaitoon on tutkittu jonkin verran, mutta rotavirusrokotuksen vaikutuksia ternimaitoon taas vähän.
Tässä tutkimuksessa käytettyä aineistoa alettiin keräämään 2015 tammikuussa ja lopetettiin 2017 helmikuussa. Yhteensä aineistossa on 294 ternimaitonäytteen tiedot, joten määrä on pieni suhteessa virallisten tahojen suorittamiin tutkimuk-siin. Ternimaidon vasta-ainepitoisuutta mitattiin optisella mittalaitteella refrakto-metrillä, jonka toiminta perustuu valon taittumiseen ternimaidossa olevasta kiinto-aineksesta.
Tuloksissa ternimaidon vasta-ainepitoisuudet vaihtelivat 11−32 Brix %-yksikön välillä, keskiarvo oli 21,5 Brix % eli luokiteltuna laadultaan hyvää ternimaitoa. Ummessaolokauden pituudella näytti olevan vaikutusta vasta-aineiden pitoisuuteen. Pidemmän ummessaoloajan omaavat lehmät lypsivät korkeamman vasta-ainepitoisuuden ternimaitoa.
Rotavirusrokotteen annon ajankohdalla tulosten mukaan näyttäisi olevan merkitystä ternimaidon vasta-ainepitoisuuteen. Lehmät, jotka olivat saaneet rokotteen 3 viikkoa ennen poikimista, jolloin rokote oli suhteellisen tuoreena veressä, lypsivät vasta-ainepitoisuudeltaan parempaa ternimaitoa.