Ekosysteemin johtamistyökalun kehittäminen käyttäjälähtöisemmäksi palvelumuotoilun menetelmin Case MORFEUS
Huovinen, Annika (2017)
Huovinen, Annika
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017103016425
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017103016425
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuoltoala on murroksessa. Julkisella sektorilla sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on suunnitteilla siirtyä kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille. Muutoksen tavoitteena on luoda yhtenäinen asiakaslähtöinen kokonaisuus, jossa kansalaisille tarjotaan nykyaikaista ja ajantasaista palvelua, tehokkaasti ja luotettavasti. Tekeillä olevat mittavat muutokset ovat moniulotteisia ja kokonaisuuden hahmottaminen haastavaa. Kilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä helpottamaan uuden, laajemman ekosysteemin hallintaa tarvitaan hyviä työkaluja.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan mahdollisuuksia hyödyntää muotoiluajattelun ajatusmalleja ja palvelumuotoilun metodeja kehitettäessä johtamistyökalua ekosysteemin hallintaan erityisesti sosiaali- ja terveysalalla mylläävien uudistusten tuomien muutospaineiden keskellä. Tutkimuksessa tuotettu tieto on luovutettu kehittämisympäristönä toimivalle Laurea-ammattikorkeakoulun ja Aalto yliopiston yhteiselle MORFEUS-hankkeelle kehitystyön aineistoksi.
Tutkimuksen kehitystyön kohteena on toimeksiantajahankkeessa kehitetty näkymäprototyyppi, johon on mahdollista liittää kaikki tieto, mitä sosiaali- ja terveyspalveluiden hankkimiseksi ja tuottamiseksi tarvitaan. Sote-palveluita käyttävän asiakkaan sekä hänen kanssaan työskentelevän ammattilaisen osalta suunnittelutyö on edennyt prototyyppivaiheeseen, mutta tämän tutkimuksen kohde, eli sosiaali- ja terveysalan päättäjän käyttöön suunnattu näkymä on kesken. Tutkimusongelmaan, eli ”Millainen tietopohjainen työkalu tarvitaan ekosysteemin johtamiseksi suurten muutosten keskellä painivalla sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla?” on haettu vastauksia perehtymällä tutkimuskysymyksiin siitä, millaisia vaatimuksia kehitteillä olevaa työkalua kohtaan herää, miten tietoa kerätään ja käyttäjäymmärrystä lisätään sekä miten asiakkaan arvo muodostuu.
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä tiedonkeruumenetelmänä on käytetty ns. tuplatimantti-mallia, jota on laajalti käytetty mm. palvelumuotoilun parissa. Malli perustuu iteraatiolle ja jatkuvalle kehittämiselle. Siinä konvergenssi- ja divergenssivaiheet seuraavat toisiaan ja palveluita kehitetään poikkitieteellisessä ympäristössä loppukäyttäjien kanssa läpi koko prosessin. Tietoa on kerätty mm. strukturoimattoman haastattelun, stimuloidun teemahaastattelun, fasilitoidun työpajan sekä toiminnallisen työpajan avulla.
Työpajojen, haastattelun sekä alan kirjallisuuden perusteella on tehty kooste, joka antaa kehittämisympäristönä toimivalle MORFEUS-hankkeelle tietoa mahdollisten loppukäyttäjien toiveista, haaveista ja tarpeista - siitä mitä päättäjänäkymän suunnittelutyössä tulisi ottaa huomioon. Tutkimuksessa nousi erityisesti esille mm. tarve reaaliaikaisen tiedon saannille, asiakasymmärryksen kasvattamiselle sekä digitalisaation hyödyntämiselle mm. tuotekehityksessä ja sidosryhmätyöskentelyssä.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan mahdollisuuksia hyödyntää muotoiluajattelun ajatusmalleja ja palvelumuotoilun metodeja kehitettäessä johtamistyökalua ekosysteemin hallintaan erityisesti sosiaali- ja terveysalalla mylläävien uudistusten tuomien muutospaineiden keskellä. Tutkimuksessa tuotettu tieto on luovutettu kehittämisympäristönä toimivalle Laurea-ammattikorkeakoulun ja Aalto yliopiston yhteiselle MORFEUS-hankkeelle kehitystyön aineistoksi.
Tutkimuksen kehitystyön kohteena on toimeksiantajahankkeessa kehitetty näkymäprototyyppi, johon on mahdollista liittää kaikki tieto, mitä sosiaali- ja terveyspalveluiden hankkimiseksi ja tuottamiseksi tarvitaan. Sote-palveluita käyttävän asiakkaan sekä hänen kanssaan työskentelevän ammattilaisen osalta suunnittelutyö on edennyt prototyyppivaiheeseen, mutta tämän tutkimuksen kohde, eli sosiaali- ja terveysalan päättäjän käyttöön suunnattu näkymä on kesken. Tutkimusongelmaan, eli ”Millainen tietopohjainen työkalu tarvitaan ekosysteemin johtamiseksi suurten muutosten keskellä painivalla sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla?” on haettu vastauksia perehtymällä tutkimuskysymyksiin siitä, millaisia vaatimuksia kehitteillä olevaa työkalua kohtaan herää, miten tietoa kerätään ja käyttäjäymmärrystä lisätään sekä miten asiakkaan arvo muodostuu.
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä tiedonkeruumenetelmänä on käytetty ns. tuplatimantti-mallia, jota on laajalti käytetty mm. palvelumuotoilun parissa. Malli perustuu iteraatiolle ja jatkuvalle kehittämiselle. Siinä konvergenssi- ja divergenssivaiheet seuraavat toisiaan ja palveluita kehitetään poikkitieteellisessä ympäristössä loppukäyttäjien kanssa läpi koko prosessin. Tietoa on kerätty mm. strukturoimattoman haastattelun, stimuloidun teemahaastattelun, fasilitoidun työpajan sekä toiminnallisen työpajan avulla.
Työpajojen, haastattelun sekä alan kirjallisuuden perusteella on tehty kooste, joka antaa kehittämisympäristönä toimivalle MORFEUS-hankkeelle tietoa mahdollisten loppukäyttäjien toiveista, haaveista ja tarpeista - siitä mitä päättäjänäkymän suunnittelutyössä tulisi ottaa huomioon. Tutkimuksessa nousi erityisesti esille mm. tarve reaaliaikaisen tiedon saannille, asiakasymmärryksen kasvattamiselle sekä digitalisaation hyödyntämiselle mm. tuotekehityksessä ja sidosryhmätyöskentelyssä.