Näyttelytoiminnan aikaisten ympäristötekijöiden vaikutukset paperin säilymisessä : Tove Janssonin muumikirjojen tussipiirroskuvitukset
Kantanen, Kaisa (2017)
Kantanen, Kaisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017103016393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017103016393
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan paperin vaurioitumismekanismeja sekä kartoitetaan Tampereen taidemuseon muumikirjojen kuvitusoriginaalien papereiden tämän hetkistä kuntoa ja arvioidaan mahdollisia paperin ikääntymistä kiihdyttäviä tekijöitä. Kuvitukset ovat osa Tove Janssonin vuonna 1986 museolle lahjoittamaa kokoelmaa ja ne ovat kansainvälisesti haluttuja lainakohteita. Tutkimus rajautuu käsittämään pelkästään tussipiirrokset, joita kokoelmassa on satoja. Tarkemmin tutkittaviksi valitaan kokoelman tyypillisimmät paperilaadut.
Kuten kaikki materiaali, myös paperi ikääntyy luonnostaan. Tätä voi aiheuttaa 1900-luvulla konevalmisteisesti tuotetulla, puukuituja sisältävällä paperilla sisäiset tekijät ja toisaalta prosessia voivat ulkoiset tekijät kiihdyttää. Teosten ollessa esillä altistuvat ne aina ulkoisille teki-jöille, vaikka näyttelytiloissa vallitsisikin museo-olosuhteet. Pahimmassa tapauksessa hapan ympäristö, ilmanepäpuhtaudet, kosteuden ja lämpötilan nousu sekä vaihtelu ja ennen kaikkea valo aiheuttavat sekä kiihdyttävät kemiallisia reaktioita materiaalissa. Paperin ollessa kyseessä seurauksena voi olla happamuuden lisääntymistä, joka edelleen aiheuttaa esimerkiksi haurastumista ja värimuutoksia. Konevalmisteinen paperi on yleensä kompleksinen rakenteeltaan ja yksiselitteistä ikääntymisennustetta ei ole, koska rakenne sisältää lukemattomia eri komponentteja ja valmistusprosessit kaikki ovat yksilöllisiä.
Kokoelman materiaalitutkimuksen perusteella voidaan todeta lähes kaikkien paperien sisältävän sekä puu- että lumppukuituja. Ligniinipitoisuus on testien perusteella lähes olematon. Osa teoksista ovat kellastuneita, joten ligniini ei ole ainoa kellastumista aiheuttava tekijä. Materiaalitutkimuksen tulokset ovat vain suuntaa-antavia, koska näytekoot ovat taideteosten ollessa kyseessä hyvin pieniä. Teospaperit osoittautuivat kaikki olevan happaman puo-lella. Teosten pesu lievensi happamuutta hieman ja silmämääräisesti tarkasteltuna kellastuneisuus väheni. Säilytysmateriaalien kunto oli iästä riippumatta kohtuullisen hyvällä tasolla.
Teospapereiden kunto indikoi paperin ikääntymisen olevan käynnissä. Tutkimuksen perusteella tämän ainutlaatuisen kokoelman näyttelytoiminnan suunnitteluun tulisi kiinnittää erityistä huomiota ja huolehtia siitä, että teokset altistuvat kohtuullisesti ja harkitusti valolle sekä muille ympäristötekijöille.
Kuten kaikki materiaali, myös paperi ikääntyy luonnostaan. Tätä voi aiheuttaa 1900-luvulla konevalmisteisesti tuotetulla, puukuituja sisältävällä paperilla sisäiset tekijät ja toisaalta prosessia voivat ulkoiset tekijät kiihdyttää. Teosten ollessa esillä altistuvat ne aina ulkoisille teki-jöille, vaikka näyttelytiloissa vallitsisikin museo-olosuhteet. Pahimmassa tapauksessa hapan ympäristö, ilmanepäpuhtaudet, kosteuden ja lämpötilan nousu sekä vaihtelu ja ennen kaikkea valo aiheuttavat sekä kiihdyttävät kemiallisia reaktioita materiaalissa. Paperin ollessa kyseessä seurauksena voi olla happamuuden lisääntymistä, joka edelleen aiheuttaa esimerkiksi haurastumista ja värimuutoksia. Konevalmisteinen paperi on yleensä kompleksinen rakenteeltaan ja yksiselitteistä ikääntymisennustetta ei ole, koska rakenne sisältää lukemattomia eri komponentteja ja valmistusprosessit kaikki ovat yksilöllisiä.
Kokoelman materiaalitutkimuksen perusteella voidaan todeta lähes kaikkien paperien sisältävän sekä puu- että lumppukuituja. Ligniinipitoisuus on testien perusteella lähes olematon. Osa teoksista ovat kellastuneita, joten ligniini ei ole ainoa kellastumista aiheuttava tekijä. Materiaalitutkimuksen tulokset ovat vain suuntaa-antavia, koska näytekoot ovat taideteosten ollessa kyseessä hyvin pieniä. Teospaperit osoittautuivat kaikki olevan happaman puo-lella. Teosten pesu lievensi happamuutta hieman ja silmämääräisesti tarkasteltuna kellastuneisuus väheni. Säilytysmateriaalien kunto oli iästä riippumatta kohtuullisen hyvällä tasolla.
Teospapereiden kunto indikoi paperin ikääntymisen olevan käynnissä. Tutkimuksen perusteella tämän ainutlaatuisen kokoelman näyttelytoiminnan suunnitteluun tulisi kiinnittää erityistä huomiota ja huolehtia siitä, että teokset altistuvat kohtuullisesti ja harkitusti valolle sekä muille ympäristötekijöille.