Huoneiston hallintaanotto asunto-osakeyhtiön pakkokeinona asunto-osakeyhtiölain mukaisesti
Perälä, Anniina (2017)
Perälä, Anniina
Vaasan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111517149
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111517149
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee huoneiston hallintaanottoa asunto-osakeyhtiössä. Hallintaanotto on asunto-osakeyhtiön oikeussuojakeino, jolla luodaan suojaa yhtiölle, osakkeenomistajille sekä muille asukkaille. Hallintaanoton avulla osakkeenomistajan laiminlyödyt velvoitteet yhtiötä kohtaan täytetään pakkokeinoin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millä perusteella huoneisto voidaan ottaa asunto-osakeyhtiön hallintaan ja mitkä ovat hallintaanottomenettelyn vaiheet. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää erilaisia käytännön tilanteita huoneiston hallintaanotoista.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui pääosin oikeuskirjallisuuteen, voimassa olevaan lainsäädäntöön sekä alan kirjallisuuteen. Työn empiriaosuus koostui oikeustapausten muodossa oikeuskäytännöstä ja toteutetuista haastatteluista saaduista vastauksista.
Tutkimustulosten mukaan asunto-osakeyhtiö voi ottaa huoneiston hallintaansa maksamattomien yhtiövastikkeiden, osakehuoneiston huonon hoidon, käyttötarkoituksen vastaisen käytön, häiritsevän elämän tai yhtiön järjestyssääntöjen rikkomisen vuoksi. Kyseiset perusteet ovat asunto-osakeyhtiölain mukaisia ja ehdottomia, joten huoneiston hallintaanotto ei ole mahdollinen muusta syystä. Tutkimuksessa selvitettiin myös hallintaanoton prosessin etenemistä. Hallintaanoton ensimmäinen vaihe on riittävän ja lain mukaisen perusteen toteaminen ja varoituksen antaminen sekä tiedoksianto. Yhtiökokous tekee päätöksen hallintaanotosta, jonka jälkeen huoneisto siirtyy konkreettisesti yhtiön hallittavaksi. Tämä tapahtuu useimmiten häätöprosessin kautta. Hallinta-ajan loputtua huoneisto tulee palauttaa takaisin osakkeenomistajan hallintaan. Tutkimuksen perusteella yleisin syy huoneiston hallintaanottoon on vastikkeen maksuvelvollisuuden laiminlyönti.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui pääosin oikeuskirjallisuuteen, voimassa olevaan lainsäädäntöön sekä alan kirjallisuuteen. Työn empiriaosuus koostui oikeustapausten muodossa oikeuskäytännöstä ja toteutetuista haastatteluista saaduista vastauksista.
Tutkimustulosten mukaan asunto-osakeyhtiö voi ottaa huoneiston hallintaansa maksamattomien yhtiövastikkeiden, osakehuoneiston huonon hoidon, käyttötarkoituksen vastaisen käytön, häiritsevän elämän tai yhtiön järjestyssääntöjen rikkomisen vuoksi. Kyseiset perusteet ovat asunto-osakeyhtiölain mukaisia ja ehdottomia, joten huoneiston hallintaanotto ei ole mahdollinen muusta syystä. Tutkimuksessa selvitettiin myös hallintaanoton prosessin etenemistä. Hallintaanoton ensimmäinen vaihe on riittävän ja lain mukaisen perusteen toteaminen ja varoituksen antaminen sekä tiedoksianto. Yhtiökokous tekee päätöksen hallintaanotosta, jonka jälkeen huoneisto siirtyy konkreettisesti yhtiön hallittavaksi. Tämä tapahtuu useimmiten häätöprosessin kautta. Hallinta-ajan loputtua huoneisto tulee palauttaa takaisin osakkeenomistajan hallintaan. Tutkimuksen perusteella yleisin syy huoneiston hallintaanottoon on vastikkeen maksuvelvollisuuden laiminlyönti.