Miten digipaasto vaikuttaa arkeen?
Virtanen, Simo (2017)
Virtanen, Simo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111717240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111717240
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten digipaasto vaikuttaa arkeen. Tutkimuksessa käsitellään kirjoittajan ja kolmen muun osallistujan kokemuksia seitsemän päivän mittaisen digipaaston ajalta. Digipaaston aikana osallistujat eivät saaneet käyttää digitaalisia laitteita tai palveluita kuin välttämättömien työtehtävien toteuttamiseen sekä puhelujen soittamiseen. Työn tavoitteena on tutkia digitaalisten palveluiden vaikutusta arkielämään ja pohtia digitaalisten palveluiden suunnittelijan vastuuta suunnittelemiensa palveluiden käyttä-jien elämänlaadusta.
Teoreettisessa osuudessa esitellään digitaalisten palveluiden vaikutuksia ihmiseen sekä sitä, miten ihmiset koukutetaan palveluiden käyttäjiksi. Tämän lisäksi työssä käsitellään kansainvälisen suunnittelijayhteisön ehdotuksia siihen, miten digitaalisten palveluiden suunnittelussa tulisi ottaa huomioon käyttäjien elämänlaatu. Digipaaston käsitettä avataan ku-vaamalla aiemmissa tutkimuksissa todettuja vaikutuksia ihmisiin.
Opinnäytetyössä esiteltävä tutkimus toteutettiin autoetnografisin tutkimusmenetelmin. Kirjoittaja ja muut osallistujat kirjoittivat päiväkirjaa digipaaston aikana noin viisitoista minuuttia päivässä. Tutkimusanalyysissa käsitellään päiväkirjoissa havainnoituja kokemuksia (1) riip-puvuudesta digitaalisiin palveluihin, (2) tylsyyden ja yksinäisyyden tuntemuksia, (3) ajanviettotavoissa tapahtuneita muutoksia sekä (4) digipaaston päättymisen aiheuttamia ajatuksia.
Digipaaston aikana osallistujat kokivat alussa ahdistusta ja heissä oli havaittavissa nettiriippuvuuden kaltaisia oireita. Viikon aikana osallistujat kokivat itsensä sosiaalisemmiksi ja he kehittivät itselleen keskittymistä vaativaa toimintaa digitaalisten palveluiden käytön sijaan.
Työn lopussa pohditaan digitaalisten palveluiden suunnittelijan mahdollisuuksia ja haasteita saada aikaan muutoksia nykyisiin suunnittelutapoihin. Tämän lisäksi ehdotetaan mallia, jota voidaan käyttää suunnittelun apuna kehitettäessä palveluja, jotka pyrkivät kunnioittamaan käyttäjänsä aikaa. Lopuksi listataan tutkimuksen pohjalta mahdollisia jatkotutkimuskohteita. Työn tuloksia voidaan käyttää pohjana digitaalisten palveluiden vaikutusten jatkotutkimukselle ja osoittamaan suunnittelijan vastuuta digitaalisten palveluiden loppukäyttäjän elämänlaadusta.
Teoreettisessa osuudessa esitellään digitaalisten palveluiden vaikutuksia ihmiseen sekä sitä, miten ihmiset koukutetaan palveluiden käyttäjiksi. Tämän lisäksi työssä käsitellään kansainvälisen suunnittelijayhteisön ehdotuksia siihen, miten digitaalisten palveluiden suunnittelussa tulisi ottaa huomioon käyttäjien elämänlaatu. Digipaaston käsitettä avataan ku-vaamalla aiemmissa tutkimuksissa todettuja vaikutuksia ihmisiin.
Opinnäytetyössä esiteltävä tutkimus toteutettiin autoetnografisin tutkimusmenetelmin. Kirjoittaja ja muut osallistujat kirjoittivat päiväkirjaa digipaaston aikana noin viisitoista minuuttia päivässä. Tutkimusanalyysissa käsitellään päiväkirjoissa havainnoituja kokemuksia (1) riip-puvuudesta digitaalisiin palveluihin, (2) tylsyyden ja yksinäisyyden tuntemuksia, (3) ajanviettotavoissa tapahtuneita muutoksia sekä (4) digipaaston päättymisen aiheuttamia ajatuksia.
Digipaaston aikana osallistujat kokivat alussa ahdistusta ja heissä oli havaittavissa nettiriippuvuuden kaltaisia oireita. Viikon aikana osallistujat kokivat itsensä sosiaalisemmiksi ja he kehittivät itselleen keskittymistä vaativaa toimintaa digitaalisten palveluiden käytön sijaan.
Työn lopussa pohditaan digitaalisten palveluiden suunnittelijan mahdollisuuksia ja haasteita saada aikaan muutoksia nykyisiin suunnittelutapoihin. Tämän lisäksi ehdotetaan mallia, jota voidaan käyttää suunnittelun apuna kehitettäessä palveluja, jotka pyrkivät kunnioittamaan käyttäjänsä aikaa. Lopuksi listataan tutkimuksen pohjalta mahdollisia jatkotutkimuskohteita. Työn tuloksia voidaan käyttää pohjana digitaalisten palveluiden vaikutusten jatkotutkimukselle ja osoittamaan suunnittelijan vastuuta digitaalisten palveluiden loppukäyttäjän elämänlaadusta.