Ensihoitajien työhyvinvointi : kirjallisuuskatsaus
Impivaara, Juho (2017)
Impivaara, Juho
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017471
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017471
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ensihoitajien työhyvinvointia integratiivisena kirjallisuuskatsauksena tutkimuskysymysten avulla. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Mitkä tekijät lisäävät ensihoitajien työhyvinvointia? 2. Mitkä tekijät heikentävät ensihoitajien työhyvinvointia? Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa lisätietoa ensihoitajien työhyvinvoinnista, esimiestyön tärkeydestä ja sen kehittämisestä työnhyvinvoinnin näkökulmasta.
Kirjallisuuskatsaus toteutettiin vaiheittain, joissa määriteltiin tutkimuskysymykset, suoritettiin tiedonhaku, arvioitiin ja analysoitiin aineistoa ja esitettiin tulokset. Tiedonhaku suoritettiin tietokannoista, jotka olivat CINAHL Complete, Medic ja PubMed. Tiedonhaun rajausten (jul-kaistu 2007-2017, tieteellisiä tutkimuksia, englannin- tai suomenkielisiä, teksti oli saatavilla kokonaisuudessaan) jälkeen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui viisi tutkimusta. Tutkimuksista yksi oli suomenkielinen ja neljä tutkimusta olivat englanninkielisiä.
Tulosten perusteella havaittiin, että työhyvinvoinnin tutkimus on keskittynyt kuormitustekijöiden tutkimiseen ja että tulevaisuudessa tutkimuksien tulisi keskittyä työhyvinvointitekijöiden tutkimiseen. Kuormitustekijöiksi ja työhyvinvointia heikentäväksi tekijöiksi ensihoitajat kuvasivat heikon esimiestyön, heikot mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen, kommunikaation puutteen ja työn fyysisen rasittavuuden. Työhyvinvointia lisääviksi tekijöiksi koettiin hyvä esimiestyö, kollegiaalisuus ja vapaa yhdessäolo muiden ensihoitajien kanssa sekä työn tuomat tekniset ja ammatilliset haasteet. Myös mahdollisuus muiden auttamiseen ja etenemismahdollisuudet uralla koettiin lisäävän työhyvinvointia.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan päätellä, että työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on paljon ja monet niistä ovat potilastyön ulkopuolisia tekijöitä. Jatkotutkimuksissa työhyvinvointitekijöitä tulisi tutkia tarkemmin ja keskittyä työhyvinvointia lisäävien tekijöiden tutkimiseen ja kehittämiseen. Esimiehen rooli työhyvinvointiin on merkittävä ja esimiestyön osuutta ensihoitajien työhyvinvointiin tulisi tutkia, jonka avulla esimiesten tietoisuutta ja koulutusta työhyvinvoinnista voitaisiin kehittää.
Kirjallisuuskatsaus toteutettiin vaiheittain, joissa määriteltiin tutkimuskysymykset, suoritettiin tiedonhaku, arvioitiin ja analysoitiin aineistoa ja esitettiin tulokset. Tiedonhaku suoritettiin tietokannoista, jotka olivat CINAHL Complete, Medic ja PubMed. Tiedonhaun rajausten (jul-kaistu 2007-2017, tieteellisiä tutkimuksia, englannin- tai suomenkielisiä, teksti oli saatavilla kokonaisuudessaan) jälkeen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui viisi tutkimusta. Tutkimuksista yksi oli suomenkielinen ja neljä tutkimusta olivat englanninkielisiä.
Tulosten perusteella havaittiin, että työhyvinvoinnin tutkimus on keskittynyt kuormitustekijöiden tutkimiseen ja että tulevaisuudessa tutkimuksien tulisi keskittyä työhyvinvointitekijöiden tutkimiseen. Kuormitustekijöiksi ja työhyvinvointia heikentäväksi tekijöiksi ensihoitajat kuvasivat heikon esimiestyön, heikot mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen, kommunikaation puutteen ja työn fyysisen rasittavuuden. Työhyvinvointia lisääviksi tekijöiksi koettiin hyvä esimiestyö, kollegiaalisuus ja vapaa yhdessäolo muiden ensihoitajien kanssa sekä työn tuomat tekniset ja ammatilliset haasteet. Myös mahdollisuus muiden auttamiseen ja etenemismahdollisuudet uralla koettiin lisäävän työhyvinvointia.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan päätellä, että työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on paljon ja monet niistä ovat potilastyön ulkopuolisia tekijöitä. Jatkotutkimuksissa työhyvinvointitekijöitä tulisi tutkia tarkemmin ja keskittyä työhyvinvointia lisäävien tekijöiden tutkimiseen ja kehittämiseen. Esimiehen rooli työhyvinvointiin on merkittävä ja esimiestyön osuutta ensihoitajien työhyvinvointiin tulisi tutkia, jonka avulla esimiesten tietoisuutta ja koulutusta työhyvinvoinnista voitaisiin kehittää.