Ikääntyneen lonkkamurtumapotilaan kotikokemus lonkkaleikkauksen jälkeen
Lehto, Emilia; Honkonen, Petra (2017)
Lehto, Emilia
Honkonen, Petra
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111617236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111617236
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lonkkamurtumapotilaan kotikokemusta sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Tavoitteena oli selvittää, mitkä kokemukset olivat tukeneet tai heikentäneet kotona asumista. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös selvittää, miten koti ja kotona asumisen merkitys sekä elämänlaatu olivat muuttuneet kotiutumisen jälkeen. Opinnäytetyö oli osa Katriinan sairaalan osasto 2B:n ja Laurea ammattikorkeakoulun kehittämisyhteistyötä, jonka tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa, joka tukee lonkkaleikkauspotilaan hoidon kehittämistyötä.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä kvalitatiivisiin tutkimusmenetelmiin kuuluvaa haastattelututkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kolmea lonkkamurtuman kokenutta ikäihmistä elo-syyskuussa 2017. Haastateltavat valittiin ajatuksella, että osastolla oltiin epävarmoja kotiutuisen onnistumisesta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin haastattelututkimus, sillä lonkkaleikkauspotilaiden oma ääni haluttiin saada kuuluviin. Haastattelun pääteemat käsittelivät kotikokemusta, elämänlaatua, ympäristöä ja selviytymisen tukemista. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan haastateltavien kotikokemukset sairaalasta kotiutumisen jälkeen olivat pääosin myönteisiä. Kodin merkitys oli korostunut. Sopeutumisessa uuteen tilanteeseen auttoivat kodin tuttuus ympäristöineen. Elämänlaatu koettiin pääosin hyväksi. Kotona pärjäämisen apuvälineet, muutostyöt sekä omaiset ja/tai kotihoidon käynnit olivat edellytyksenä kotona asumiselle. Myös haastateltavien omat ominaisuudet sekä elämänkatsomus olivat auttaneet haastavasta tilanteesta selviytymisessä.
Tulosten perusteella kehittämiskohteiksi nousivat kotiutumisen turvallisuus, tiedonsaannin helppous esimerkiksi kirjallisena ”kotiutumiskansio”–muodossa, sekä jälkihoito. Opinnäytetyön tulosten avulla osasto sai uutta tietoa osaston epävarmojen kotiutujien kotikokemuksista. Tuloksia henkilökunta voi käyttää hoidon kehittämiseen tarkoituksenmukaisemmaksi ja potilaslähtöisemmäksi. Yhteiskunnallisesti ajatellen opinnäytetyön tuloksista voisi olla apua palvelujärjestelmien kehittämistyössä.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelmänä kvalitatiivisiin tutkimusmenetelmiin kuuluvaa haastattelututkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kolmea lonkkamurtuman kokenutta ikäihmistä elo-syyskuussa 2017. Haastateltavat valittiin ajatuksella, että osastolla oltiin epävarmoja kotiutuisen onnistumisesta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin haastattelututkimus, sillä lonkkaleikkauspotilaiden oma ääni haluttiin saada kuuluviin. Haastattelun pääteemat käsittelivät kotikokemusta, elämänlaatua, ympäristöä ja selviytymisen tukemista. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan haastateltavien kotikokemukset sairaalasta kotiutumisen jälkeen olivat pääosin myönteisiä. Kodin merkitys oli korostunut. Sopeutumisessa uuteen tilanteeseen auttoivat kodin tuttuus ympäristöineen. Elämänlaatu koettiin pääosin hyväksi. Kotona pärjäämisen apuvälineet, muutostyöt sekä omaiset ja/tai kotihoidon käynnit olivat edellytyksenä kotona asumiselle. Myös haastateltavien omat ominaisuudet sekä elämänkatsomus olivat auttaneet haastavasta tilanteesta selviytymisessä.
Tulosten perusteella kehittämiskohteiksi nousivat kotiutumisen turvallisuus, tiedonsaannin helppous esimerkiksi kirjallisena ”kotiutumiskansio”–muodossa, sekä jälkihoito. Opinnäytetyön tulosten avulla osasto sai uutta tietoa osaston epävarmojen kotiutujien kotikokemuksista. Tuloksia henkilökunta voi käyttää hoidon kehittämiseen tarkoituksenmukaisemmaksi ja potilaslähtöisemmäksi. Yhteiskunnallisesti ajatellen opinnäytetyön tuloksista voisi olla apua palvelujärjestelmien kehittämistyössä.