Yläkoululaisten medialukutaidon kehittäminen
Lith, Niklas (2017)
Lith, Niklas
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117583
Tiivistelmä
Työni aiheena on medialukutaidon kehittäminen yläkoululaisille, mutta työn sisältämä tietopohja on hyödyksi kaikenikäisille lukijoille. Opinnäytetyöni tarkoituksena on nostaa medialukutaidon opetuksen tarvetta. Medialukutaidon opetusta järjestetään, mutta opetukseen hakeutuminen vaatii nuoren omaa kiinnostusta ja ponnistelua, mitä ei välttämättä yläkouluikäiseltä löydy. Kouluopetuksessa medialukutaitoa opetussuunnitelman mukaan on, mutta yksikään oppiaine ei ota siitä yksin vastuuta. Äidinkielen ja kirjallisuuden aineessa aihe on eniten esillä, mutta lehtorien koulutuksessa medialukutaito ei ole osa opintoja.
Medialukutaito on osa mediakasvatusta. Kasvatus käsitteenä ei välttämättä tarkoita pelkästään lapsia tai nuoria. Myös aikuiset tarvitsevat mediakasvatusta. Media- ja kirjoitustaitoja kehitämme koko pitkän ikämme. Yhteiskuntamme on suuren muutoksen keskellä teknologian yleistymisen ja jatkuvan kehityksen johdosta. Tämä muutos on otettava huomioon kasvatuksen kaikissa vaiheissa. Painotan itse yläkouluikäisiä ja heidän kehitystä opinnäytetyössäni, sillä koen heidän olevan osa uutta sukupolvea, jotka ovat lapsesta saakka eläneet älylaitteet kourissaan. Laitteiden käyttötaidot tällä sukupolvella on korkealla tasolla, mutta sisällön tulkitseminen on yhä yläkoululaisen tasolla.
Medialukutaito pitää sisällään kirjoitus- ja lukutaidot. Henkilön, joka osaa pohtivasti tulkita mediatekstiä, osaa myös tulkita tietotekstiä. Medialukutaitoinen osaa olla lähdekriittinen, löytää mahdolliset tekstin keinot jotka pyrkivät vaikuttamaan lukijaan ja löytää tekstin avainasiat nopeasti. Nyky-yhteiskuntaamme hyvin kuvaileva sana on tehokkuus. Työssäni korostan medialukutaidon tarpeellisuutta nyky-yhteiskunnassa. Medialukutaitoinen henkilö on tehokas. Medialukutaitoa on vaikeaa mitata ja verrata. On kuitenkin selkeää, että tasoerot voivat olla hyvinkin suuret. Palveluiden ja politiikan siirtymisessä sähköisiin medioihin, tarvitaan sekä laitteiden teknillistä käyttötaitoa, että kirjoittamis- ja lukutaitoa. Teknillisiin käyttötaitoihin löytyy ohjeet, joita käyttäjän on helppo seurata. Kirjoittamis- ja lukutaidot ovat tulkitsemiskohtaisia, eikä tällaisiin taitoihin voi antaa yksittäisiä ohjeita.
Konkreettisena toimena kehitin Helsingin normaalilyseolle oppituntisuunnitelman, jonka avulla pyrin vaikuttamaan oppilaiden pohdiskeleviin, kriittisiin tekstitaitoihin. Oppituntisuunnitelmassa on tiivistetysti tunnin tavoitteet sekä ajallisesti tarkka tunnin kulku. Helsingin normaalilyseon äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorit kertoivat työn täyttäneen tarkoituksensa, ja projektin olevan opetuksen kannalta tarpeellinen.
Medialukutaito on osa mediakasvatusta. Kasvatus käsitteenä ei välttämättä tarkoita pelkästään lapsia tai nuoria. Myös aikuiset tarvitsevat mediakasvatusta. Media- ja kirjoitustaitoja kehitämme koko pitkän ikämme. Yhteiskuntamme on suuren muutoksen keskellä teknologian yleistymisen ja jatkuvan kehityksen johdosta. Tämä muutos on otettava huomioon kasvatuksen kaikissa vaiheissa. Painotan itse yläkouluikäisiä ja heidän kehitystä opinnäytetyössäni, sillä koen heidän olevan osa uutta sukupolvea, jotka ovat lapsesta saakka eläneet älylaitteet kourissaan. Laitteiden käyttötaidot tällä sukupolvella on korkealla tasolla, mutta sisällön tulkitseminen on yhä yläkoululaisen tasolla.
Medialukutaito pitää sisällään kirjoitus- ja lukutaidot. Henkilön, joka osaa pohtivasti tulkita mediatekstiä, osaa myös tulkita tietotekstiä. Medialukutaitoinen osaa olla lähdekriittinen, löytää mahdolliset tekstin keinot jotka pyrkivät vaikuttamaan lukijaan ja löytää tekstin avainasiat nopeasti. Nyky-yhteiskuntaamme hyvin kuvaileva sana on tehokkuus. Työssäni korostan medialukutaidon tarpeellisuutta nyky-yhteiskunnassa. Medialukutaitoinen henkilö on tehokas. Medialukutaitoa on vaikeaa mitata ja verrata. On kuitenkin selkeää, että tasoerot voivat olla hyvinkin suuret. Palveluiden ja politiikan siirtymisessä sähköisiin medioihin, tarvitaan sekä laitteiden teknillistä käyttötaitoa, että kirjoittamis- ja lukutaitoa. Teknillisiin käyttötaitoihin löytyy ohjeet, joita käyttäjän on helppo seurata. Kirjoittamis- ja lukutaidot ovat tulkitsemiskohtaisia, eikä tällaisiin taitoihin voi antaa yksittäisiä ohjeita.
Konkreettisena toimena kehitin Helsingin normaalilyseolle oppituntisuunnitelman, jonka avulla pyrin vaikuttamaan oppilaiden pohdiskeleviin, kriittisiin tekstitaitoihin. Oppituntisuunnitelmassa on tiivistetysti tunnin tavoitteet sekä ajallisesti tarkka tunnin kulku. Helsingin normaalilyseon äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorit kertoivat työn täyttäneen tarkoituksensa, ja projektin olevan opetuksen kannalta tarpeellinen.