Tilaturvallisuuspalvelutuotteen myynti- ja haltuunottotyökalun kehittäminen, Tapaus Senaatti-kiinteistöt
Vuorinen, Noora (2017)
Vuorinen, Noora
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112217647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112217647
Tiivistelmä
Kehittämistehtävän tavoitteena on luoda Senaatti-kiinteistöjen uudelle tilaturvallisuuspalvelulle organisaation sisäinen käytännön haltuunottotyökalu, jonka avulla palvelu on jatkossa helppo myydä ja haltuun ottaa yhdenmukaisesti läpi organisaation. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että työkalua voitaisiin myöhemmin soveltaa myös muihin olemassa oleviin palveluihin.
Kehittämistehtävää lähestytään konstruktivistisesta näkökulmasta, jossa innovoidaan vahvan tietopohjan päälle toimiva ratkaisu, testataan se ja tutkitaan sen yhteyttä jo olemassa olevaan tietopohjaan. Viitekehyksen osalta nojaudutaan pääsääntöisesti projektijohtamisen teorioihin.
Työkalua ei kehitetä tämän kehittämistehtävän aikana valmiiksi, vaan työ rajautuu työkalun kolmen ensimmäisen vaiheen kehittämiseen ja testaamiseen. Työ on rajattu näin, koska työkalun toimivuus halutaan testata keskeneräisenä, jolloin haluttu kehityssuunta työkalulle löytyy jo kehitystyön aikana.
Itse työkalu toteutetaan Senaatissa olemassa olevaan Moodle-oppimisympäristöön. Työkalun käytettävyyden testaaminen tapahtuu toistomittauksen avulla, otoksena sekalainen joukko Senaatin työntekijöitä.
Testauksen perusteella työkalu koettiin toimivaksi oppimisympäristöön rakennettuna ja sen sisältöä pidettiin jo lähtökohtaisesti käytännönläheisenä. Testaus tuotti hyviä kehitysehdotuksia työkalun jatkokehittämiselle. Testaamisen myötä opittiin, että työntekijät kaipaavat haltuunottotyökalulta inhimillisiä ominaisuuksia: helppokäyttöisyyttä, konkretiaa tehtävien ja vastuuttamisten myötä sekä johdonmukaisuutta. Viitekehyksen osalta kävi ilmi, että teoriapohjaa olisi ollut syytä laajentaa projektijohtamisesta myös palvelumuotoilun suuntaan. Kaiken kaikkiaan haltuunottotyökalu koettiin Senaatille tarpeellisena arjen työkaluna.
Kehittämistehtävää lähestytään konstruktivistisesta näkökulmasta, jossa innovoidaan vahvan tietopohjan päälle toimiva ratkaisu, testataan se ja tutkitaan sen yhteyttä jo olemassa olevaan tietopohjaan. Viitekehyksen osalta nojaudutaan pääsääntöisesti projektijohtamisen teorioihin.
Työkalua ei kehitetä tämän kehittämistehtävän aikana valmiiksi, vaan työ rajautuu työkalun kolmen ensimmäisen vaiheen kehittämiseen ja testaamiseen. Työ on rajattu näin, koska työkalun toimivuus halutaan testata keskeneräisenä, jolloin haluttu kehityssuunta työkalulle löytyy jo kehitystyön aikana.
Itse työkalu toteutetaan Senaatissa olemassa olevaan Moodle-oppimisympäristöön. Työkalun käytettävyyden testaaminen tapahtuu toistomittauksen avulla, otoksena sekalainen joukko Senaatin työntekijöitä.
Testauksen perusteella työkalu koettiin toimivaksi oppimisympäristöön rakennettuna ja sen sisältöä pidettiin jo lähtökohtaisesti käytännönläheisenä. Testaus tuotti hyviä kehitysehdotuksia työkalun jatkokehittämiselle. Testaamisen myötä opittiin, että työntekijät kaipaavat haltuunottotyökalulta inhimillisiä ominaisuuksia: helppokäyttöisyyttä, konkretiaa tehtävien ja vastuuttamisten myötä sekä johdonmukaisuutta. Viitekehyksen osalta kävi ilmi, että teoriapohjaa olisi ollut syytä laajentaa projektijohtamisesta myös palvelumuotoilun suuntaan. Kaiken kaikkiaan haltuunottotyökalu koettiin Senaatille tarpeellisena arjen työkaluna.