Veropolitiikka osana suhdannepolitiikkaa : yritysverouudistus 1992
Halonen, Tiina (2010)
Halonen, Tiina
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005047682
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005047682
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan vuoden 1992 yritysverouudistusta. Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää, sisälsikö yritysverouudistus suhdannepoliittisia tavoitteita. 1990-luvun alussa Suomi kärsi erittäin vaikeasta lamasta, joka vaikutti lähes kaikkien elämään, johtuen useiden yritysten tekemistä konkursseista ja työttömyyden voimakkaasta lisääntymisestä.
Opinnäytetyön teoriassa tarkastellaan, millaisilla keinoilla voidaan vaikuttaa kansantalouden kehitykseen ja kuinka ilmeneviä häiriöitä voidaan korjata. Teoriassa perehdytään myös verotukseen ja veropolitiikkaan, kuin myös hyvään verojärjestelmään. Empiirisessä osassa perehdytään yritysverouudistuksen aikaiseen taloudelliseen toimintaympäristöön ja siihen, millaiset asiat johtivat Suomen lamaan. Yritysverouudistuksen sisältöä ja tavoitteita käsitellään hallituksen esitykseen 200/1992 perustuen.
Hallituksen esityksestä ilmenee, ettei uudistuksella ollut varsinaisia suhdannepoliittisia tavoitteita vaan uudistuksen keskeisin tavoite oli vastata kansainvälisen verokilpailun haasteisiin. Yritysverouudistuksessa otettiin kyllä kantaa yhteen merkittävimmistä ongelmista, joita laman aikana ilmeni. Tämä ongelma oli yritysten raskas velkaantuminen. Yksi yritysverouudistuksen tavoite oli yritysten rahoitusrakenteen parantaminen. Velkaantuminen oli tuolloin niin voimakasta, että siitä oli muodostunut talouspoliittinen ongelma. Tästä syystä tällä uudistuksen kohdalla voisi ajatella olleen suhdannepoliittinen tavoite.
Uudistuksen myötä yhteisöverokantaa alennettiin. Tämä on toinen sellainen toimi, jolla voisi olla suhdannepoliittinen tavoite. Yrityksen kannalta alempi verokanta tarkoittaa käytettävissä olevien varojen lisäystä, nämä varat voivat tukea esimerkiksi uusia investointeja tai työllisyyttä. Mielestäni ei kuitenkaan ole realistista olettaa, että tällä olisi ollut merkittävää roolia uuden noususuhdanteen syntyyn Suomen kansantaloudessa, jonka katsotaan alkaneen vuonna 1994.
Opinnäytetyön teoriassa tarkastellaan, millaisilla keinoilla voidaan vaikuttaa kansantalouden kehitykseen ja kuinka ilmeneviä häiriöitä voidaan korjata. Teoriassa perehdytään myös verotukseen ja veropolitiikkaan, kuin myös hyvään verojärjestelmään. Empiirisessä osassa perehdytään yritysverouudistuksen aikaiseen taloudelliseen toimintaympäristöön ja siihen, millaiset asiat johtivat Suomen lamaan. Yritysverouudistuksen sisältöä ja tavoitteita käsitellään hallituksen esitykseen 200/1992 perustuen.
Hallituksen esityksestä ilmenee, ettei uudistuksella ollut varsinaisia suhdannepoliittisia tavoitteita vaan uudistuksen keskeisin tavoite oli vastata kansainvälisen verokilpailun haasteisiin. Yritysverouudistuksessa otettiin kyllä kantaa yhteen merkittävimmistä ongelmista, joita laman aikana ilmeni. Tämä ongelma oli yritysten raskas velkaantuminen. Yksi yritysverouudistuksen tavoite oli yritysten rahoitusrakenteen parantaminen. Velkaantuminen oli tuolloin niin voimakasta, että siitä oli muodostunut talouspoliittinen ongelma. Tästä syystä tällä uudistuksen kohdalla voisi ajatella olleen suhdannepoliittinen tavoite.
Uudistuksen myötä yhteisöverokantaa alennettiin. Tämä on toinen sellainen toimi, jolla voisi olla suhdannepoliittinen tavoite. Yrityksen kannalta alempi verokanta tarkoittaa käytettävissä olevien varojen lisäystä, nämä varat voivat tukea esimerkiksi uusia investointeja tai työllisyyttä. Mielestäni ei kuitenkaan ole realistista olettaa, että tällä olisi ollut merkittävää roolia uuden noususuhdanteen syntyyn Suomen kansantaloudessa, jonka katsotaan alkaneen vuonna 1994.