Kirjaston verkkokäytön mittaamisen kehittäminen
Tiittanen, Liisa (2017)
Tiittanen, Liisa
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117622
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117622
Tiivistelmä
Tilastot ovat yksi tapa muodostaa kuva siitä, millainen kirjasto on: mitä palveluita tai aineistoja kirjasto tarjoaa sekä miten ja kuinka paljon kirjastoa käytetään. Merkittävä osa korkeakoulukirjastojen palveluista ja kokoelmista on nykyään verkossa, ja kirjastoa käyttääkseen ei ole välttämätöntä asioida fyysisessä kirjastossa. Tämän muutoksen tulisi näkyä myös silloin, kun kirjaston toiminnasta kerrotaan tilastoilla.
Kehittämistyön tavoitteena oli Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalveluiden verkkokäytön mittaamisen kehittäminen selvittämällä, millaisia verkkokäytön määrällisiä mittareita on olemassa ja miten verkkokäyttöä mitataan kansallisilla tilastoilla, millaiset määrälliset mittarit sopisivat parhaiten kuvaamaan Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalveluiden verkkokäyttöä ja miten mittareihin tarvittavat tiedot saadaan kerättyä.
Työn teoriaosuudessa perehdyttiin kirjastotoiminnan arviointiin ja mittaamisen sekä erityisesti kirjaston verkkopalveluiden ja verkkokäytön mittaamisen käsitteisiin, menetelmiin ja ongelmiin. Kehittämistyö toteutettiin tapaustutkimuksena. Aineistona käytettiin valmiita dokumentteja: standardeja, hankkeiden tuloksia sekä valittujen kohdemaiden tilastoja, joita analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin. Lisäksi aineistoa kerättiin asiantuntijahaastatteluilla.
Verkkokäytön mittaamista kehittäneiden projektien tuloksia sekä tilastostandardia analysoimalla löydettiin yhdeksän erilaista kirjaston verkkokäytön mittaamisen kohdetta. Löydettyjen kohteiden esiintymistä tarkasteltiin Suomen tieteellisten kirjastojen yhteistilastossa, Suomen yleisten kirjastojen tilastoissa sekä valittujen vertailumaiden korkeakoulukirjastojen tilastoissa. Tarkastelussa havaittiin, että Suomen tieteellisten kirjastojen yhteistilastoon kerätään kirjaston verkkokäyttöä kuvaavia lukuja melko kattavasti verrattuna vertailun kohteena olleisiin tilastoihin.
Kehittämistyön tuloksissa suositellaan, että Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalveluiden tulisi kiteyttää ja yksinkertaistaa Suomen tieteellisten kirjastojen yhteistilastoon kerättäviä lukuja helpommin viestittävään muotoon sekä tilastoida myös sellaisia asioita, joita yhteistilastoon ei tällä hetkellä kerätä. Soveltuvimmiksi indikaattoreiksi kuvaamaan Turun AMK:n kirjasto- ja tietopalveluiden verkkokäyttöä suositellaan tämän kehittämistyön perusteella elektronisten aineistojen käyttökertoja eli latauksia, katsottuja tietueita tai tiedonhakuja elektronisista aineistoista yhtä Turun AMK:n yhteisön jäsentä kohden vuodessa, verkkosivuille ja Finna-hakupalveluun tehtyjä käyntejä vuodessa sekä verkossa tehtyä asiakaspalvelua ja ohjausta vuodessa.
Kehittämistyön tavoitteena oli Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalveluiden verkkokäytön mittaamisen kehittäminen selvittämällä, millaisia verkkokäytön määrällisiä mittareita on olemassa ja miten verkkokäyttöä mitataan kansallisilla tilastoilla, millaiset määrälliset mittarit sopisivat parhaiten kuvaamaan Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalveluiden verkkokäyttöä ja miten mittareihin tarvittavat tiedot saadaan kerättyä.
Työn teoriaosuudessa perehdyttiin kirjastotoiminnan arviointiin ja mittaamisen sekä erityisesti kirjaston verkkopalveluiden ja verkkokäytön mittaamisen käsitteisiin, menetelmiin ja ongelmiin. Kehittämistyö toteutettiin tapaustutkimuksena. Aineistona käytettiin valmiita dokumentteja: standardeja, hankkeiden tuloksia sekä valittujen kohdemaiden tilastoja, joita analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin. Lisäksi aineistoa kerättiin asiantuntijahaastatteluilla.
Verkkokäytön mittaamista kehittäneiden projektien tuloksia sekä tilastostandardia analysoimalla löydettiin yhdeksän erilaista kirjaston verkkokäytön mittaamisen kohdetta. Löydettyjen kohteiden esiintymistä tarkasteltiin Suomen tieteellisten kirjastojen yhteistilastossa, Suomen yleisten kirjastojen tilastoissa sekä valittujen vertailumaiden korkeakoulukirjastojen tilastoissa. Tarkastelussa havaittiin, että Suomen tieteellisten kirjastojen yhteistilastoon kerätään kirjaston verkkokäyttöä kuvaavia lukuja melko kattavasti verrattuna vertailun kohteena olleisiin tilastoihin.
Kehittämistyön tuloksissa suositellaan, että Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalveluiden tulisi kiteyttää ja yksinkertaistaa Suomen tieteellisten kirjastojen yhteistilastoon kerättäviä lukuja helpommin viestittävään muotoon sekä tilastoida myös sellaisia asioita, joita yhteistilastoon ei tällä hetkellä kerätä. Soveltuvimmiksi indikaattoreiksi kuvaamaan Turun AMK:n kirjasto- ja tietopalveluiden verkkokäyttöä suositellaan tämän kehittämistyön perusteella elektronisten aineistojen käyttökertoja eli latauksia, katsottuja tietueita tai tiedonhakuja elektronisista aineistoista yhtä Turun AMK:n yhteisön jäsentä kohden vuodessa, verkkosivuille ja Finna-hakupalveluun tehtyjä käyntejä vuodessa sekä verkossa tehtyä asiakaspalvelua ja ohjausta vuodessa.