Mittareiden kehittäminen osto-osastolle
Johansson, Tessa (2017)
Johansson, Tessa
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112418035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112418035
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää mittareita yrityksen osto-osaston toiminnan seuraamiseen, johtamiseen ja kehittämiseen. Mittareiden kehittäminen aloitettiin perehtymällä alan kirjallisuuteen sekä osto-osaston työhön, tekemällä osaston ostajan tehtäviä kesällä 2017.
Opinnäytetyön alussa esiteltiin yritys, osto-osaston organisaatio ja osaston tehtäviä. Teoriaosuudessa käsiteltiin toimintojen analysointimenetelmiä, suorituskyvyn mittaamista, suorituskyvyn mittaamisen merkitystä, hyvien mittareiden ominaisuuksia sekä suorituskyvyn mittaamisen kehittämistä. Teoriaosuudessa käytiin myös läpi joitain yleisimpiä mittaristomalleja. Näitä voidaan hyödyntää kehitettäessä esim. kokonainen strateginen mittaristo eli toimintaa useasta näkökulmasta mittaavat mittarit. Lisäksi käsiteltiin mittareiden käyttämistä esimiestyössä.
Haastatteluissa kerätiin aineistoa nykyisistä mittareista, mittaamisen nykytilasta, toimivista ja toimimattomista käytännöistä, toimintojen kipupisteistä sekä mittariehdotuksista ja toimivista mittareista. Haastatteluissa koottiin tietoa ostajilta, ostopäälliköiltä ja nykyisten mittareiden päivityksistä vastuussa olevilta henkilöiltä.
Osa käytössä olevista mittareista antaa tietoa lähinnä organisaation ulkopuolelle. Ne eivät siis palvele osaston omaa eivätkä esimiesten tiedon tarvetta. Asioita joita mittareiden olisi hyvä tuoda esiin koettiin olevan mm. ostoprosessin poikkeamien aiheuttamiin tehtäviin menevä työaika (mm. kiiretilaukset, tilausten muutokset ja osien katoamisten selvittäminen), liian lyhyellä toimitusajalla tehtävien tilausten työmäärä ja varastojen kiertoaika.
Toisen toimipisteen ostopäällikön haastattelussa saatujen mittareiden, kokemusten, ja tietojen pohjalta kehitettiin mittariehdotuksia toimituksiin liittyen (tilaaminen ja saapumisen seuranta) sekä varastoarvojen seurantaan. Mittarit käyttöönottamalla saadaan konkreettisia, visuaalisesti esitettyjä lukuja, joiden avulla on mahdollista seurata toimintaa ja keskustella mahdollisista esiin tulevista ongelmista sekä yrityksen sisällä, että toimittajien kanssa. Kehitystyössä jatkossa voidaan hyödyntää myös ostajilta saatuja kehitysajatuksia sekä näkemyksiä tiedontarpeesta.
Opinnäytetyön alussa esiteltiin yritys, osto-osaston organisaatio ja osaston tehtäviä. Teoriaosuudessa käsiteltiin toimintojen analysointimenetelmiä, suorituskyvyn mittaamista, suorituskyvyn mittaamisen merkitystä, hyvien mittareiden ominaisuuksia sekä suorituskyvyn mittaamisen kehittämistä. Teoriaosuudessa käytiin myös läpi joitain yleisimpiä mittaristomalleja. Näitä voidaan hyödyntää kehitettäessä esim. kokonainen strateginen mittaristo eli toimintaa useasta näkökulmasta mittaavat mittarit. Lisäksi käsiteltiin mittareiden käyttämistä esimiestyössä.
Haastatteluissa kerätiin aineistoa nykyisistä mittareista, mittaamisen nykytilasta, toimivista ja toimimattomista käytännöistä, toimintojen kipupisteistä sekä mittariehdotuksista ja toimivista mittareista. Haastatteluissa koottiin tietoa ostajilta, ostopäälliköiltä ja nykyisten mittareiden päivityksistä vastuussa olevilta henkilöiltä.
Osa käytössä olevista mittareista antaa tietoa lähinnä organisaation ulkopuolelle. Ne eivät siis palvele osaston omaa eivätkä esimiesten tiedon tarvetta. Asioita joita mittareiden olisi hyvä tuoda esiin koettiin olevan mm. ostoprosessin poikkeamien aiheuttamiin tehtäviin menevä työaika (mm. kiiretilaukset, tilausten muutokset ja osien katoamisten selvittäminen), liian lyhyellä toimitusajalla tehtävien tilausten työmäärä ja varastojen kiertoaika.
Toisen toimipisteen ostopäällikön haastattelussa saatujen mittareiden, kokemusten, ja tietojen pohjalta kehitettiin mittariehdotuksia toimituksiin liittyen (tilaaminen ja saapumisen seuranta) sekä varastoarvojen seurantaan. Mittarit käyttöönottamalla saadaan konkreettisia, visuaalisesti esitettyjä lukuja, joiden avulla on mahdollista seurata toimintaa ja keskustella mahdollisista esiin tulevista ongelmista sekä yrityksen sisällä, että toimittajien kanssa. Kehitystyössä jatkossa voidaan hyödyntää myös ostajilta saatuja kehitysajatuksia sekä näkemyksiä tiedontarpeesta.