Developing an implementation form based on the new Early Childhood Education Curriculum
Nissinen, Kamilla; Keto, Sonja; Korhonen, Marisa (2017)
Nissinen, Kamilla
Keto, Sonja
Korhonen, Marisa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317932
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317932
Tiivistelmä
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Touhula Tikasmäki liikuntapäiväkodin kanssa. Tavoitteena oli luoda jotain, mistä päiväkoti voisi hyötyä käytännössä. Opinnäytetyöprosessin tuloksena kehittettiin lomake, jonka tarkoituksena oli auttaa päiväkotia suunnittelemaan pienryhmäaktiviteetteja ja arvioimaan niitä. Uusi 2016 varhaiskasvatussuunnitelma otettiin käyttöön päiväkodissa elokuussa 2017. Sen sisältämät oppimisen alueet toimivat lomakkeiden kehittämisen pohjana.
Opinnäytetyön teoreettiseen osuuteen luotiin pohja varhaiskasvatussuunnitelman oppimisen alueiden mukaan, joita olivat kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni sekä kasvan, liikun ja kehityn. Teoria muodostui myös lapsikeskeisestä kasvatuksesta, kasvatuskumppanuudesta, pienryhmissä toimimisesta, liikuntakasvatuksen tärkeydestä ja sen vaikutuksista lapsiin sekä 4-5-vuotiaiden kehityksestä.
Touhula Tikasmäki käytti opinnäytetyön toteuttamisvaiheessa kehitettyjä lomakkeita kahdessa eri vaiheessa. Palaute saatiin molempien käyttökertojen jälkeen, joiden perusteella tarvittavat muutokset tehtiin. Lomakkeet sisälsivät varhaiskasvatussuunnitelman oppimisen alueet ja avustavia kysymyksiä, jotka auttoivat lomakkeiden oikeanlaisessa käytössä. Lomakkeet otettiin käyttöön kolmessa eri ryhmässä, joissa oli 4-5-vuotiaita lapsia.
Päiväkoti oli tyytyväinen siihen millaisia viimeisen version lomakkeet olivat. Paras käyttökohde niille osoittautui olevan toiminnan pedagoginen suunnittelu viikkokohtaisesti. Lomakkeet toimivat toiminnan tukena ja niiden avulla työntekijät käyttivät enemmän aikaa niiden pohtimiseen. Oppimisen alueet olivat helppoja ottaa toimintaan mukaan. Päiväkodilta saatu palaute oli pääosin positiivista. Lomakkeet toimivat tavoitteidensa mukaisesti. Työntekijöiden mielestä lomakkeen käyttö oli aikaa vievää, mutta silti hyödyllistä. Se auttoi muistamaan mitä pienryhmissä oli tehty ja mitä voisi mahdollisesti tehdä eri tavalla tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön teoreettiseen osuuteen luotiin pohja varhaiskasvatussuunnitelman oppimisen alueiden mukaan, joita olivat kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni sekä kasvan, liikun ja kehityn. Teoria muodostui myös lapsikeskeisestä kasvatuksesta, kasvatuskumppanuudesta, pienryhmissä toimimisesta, liikuntakasvatuksen tärkeydestä ja sen vaikutuksista lapsiin sekä 4-5-vuotiaiden kehityksestä.
Touhula Tikasmäki käytti opinnäytetyön toteuttamisvaiheessa kehitettyjä lomakkeita kahdessa eri vaiheessa. Palaute saatiin molempien käyttökertojen jälkeen, joiden perusteella tarvittavat muutokset tehtiin. Lomakkeet sisälsivät varhaiskasvatussuunnitelman oppimisen alueet ja avustavia kysymyksiä, jotka auttoivat lomakkeiden oikeanlaisessa käytössä. Lomakkeet otettiin käyttöön kolmessa eri ryhmässä, joissa oli 4-5-vuotiaita lapsia.
Päiväkoti oli tyytyväinen siihen millaisia viimeisen version lomakkeet olivat. Paras käyttökohde niille osoittautui olevan toiminnan pedagoginen suunnittelu viikkokohtaisesti. Lomakkeet toimivat toiminnan tukena ja niiden avulla työntekijät käyttivät enemmän aikaa niiden pohtimiseen. Oppimisen alueet olivat helppoja ottaa toimintaan mukaan. Päiväkodilta saatu palaute oli pääosin positiivista. Lomakkeet toimivat tavoitteidensa mukaisesti. Työntekijöiden mielestä lomakkeen käyttö oli aikaa vievää, mutta silti hyödyllistä. Se auttoi muistamaan mitä pienryhmissä oli tehty ja mitä voisi mahdollisesti tehdä eri tavalla tulevaisuudessa.