Teoriasta toimintaan : Monikulttuurisuushankkeen jalkauttaminen päiväkodin arkeen
Mansikka, Päivi (2017)
Mansikka, Päivi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112417966
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112417966
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö oli toiminnallinen kehittämistyö. Opinnäytetyöskentelyn tavoitteena oli juurruttaa päiväkodin arkeen S2-lasten kielellisten valmiuksien tukeminen ja innostaa ja motivoida päiväkodin henkilökuntaa hyödyntämään S2-lapsille suunnatun kielikerhotoiminnan myötä koottua materiaalipakettia myös koko ryhmän toiminnassa. Tavoitteena oli, että S2-lapsille tarkoitetusta kielikerhosta tulisi osa päiväkodin arkea. Kielikerho toteutettiin keväällä 2017 yhdessä riihimäkeläisessä päiväkodissa. Kielikerhoon osallistuneet lapset olivat iältään 4-5 -vuotiaita ja kielikerho kokoontui kerran viikossa.
Ajatus kielikerhotoiminnan aloittamiseksi lähti Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä käynnissä olleesta Opetushallituksen rahoittamasta KULTA TOIVO -hankkeesta. Tarve hankkeelle nousi Riihimäen varhaiskasvatuksen henkilöstöltä, joka oli määrittänyt monikulttuurisuuden huomioimisen sellaiseksi alueeksi, jolla koetaan osaamisvajetta. Hankkeessa työskentelevä toinen ohjaaja keskittyi monikulttuurisuuden tukemiseen hankkeen päiväkodeissa ja toinen oli S2-ohjaaja.
Toteutin kolme kielikerhoista S2-hanketyöntekijän kanssa ja kuusi itsenäisesti. Toiminnan aikana kokosin 15 eri tehtävää sisältävän materiaalipaketin henkilöstön käyttöön. Materiaalipaketti on tämän opinnäytetyön liitteenä. Materiaalipaketin alussa on myös lyhyt teoriaosuus. Esittelin toimintaani kevään aikana muulle päiväkodin henkilökunnalle ja keskustelin kielikerhon toteutukseen liittyvistä seikoista heidän kanssaan. Toiminnan päätyttyä pyysin päiväkodin lastentarhanopettajilta kirjallista palautetta kielikerhotoiminnasta laadullisella strukturoidulla kyselylomakkeella. Sain palautetta myös lasten vanhemmilta.
Keskeisiä asiasisältöjä opinnäytetyössä ovat monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa, lapsen kielellinen kehitys, monikulttuuristen lasten kielellisen kehityksen tukeminen ja johtajuuden merkitys varhaiskasvatuksen kehittämisessä.
Päiväkodin henkilökunta koki kielikerhotoiminnan hyödylliseksi välineeksi monikulttuuristen lasten kielellisen kehityksen tukemisessa. Valmista materiaalipakettia pidettiin arkea helpottavana ja helppokäyttöisenä välineenä paitsi monikulttuuristen lasten kielellisten taitojen vahvistamiseksi, mutta myös koko ryhmän näkökulmasta. Myös lasten vanhemmat pitivät kielikerhotoimintaa hyvänä. Henkilöstö toivoi, että kielikerhotoiminta jatkuisi päiväkodissa ja osa heistä kertoi myös olevansa mahdollisesti jatkossa halukas ottamaan vastuuta sen toteutumisesta. Henkilöstö ilmaisi myös kiinnostuksensa osallistua edelleen monikulttuurisuutta käsitteleviin koulutuksiin, mikäli ne ovat mahdollisimman käytännönläheisiä.
Ajatus kielikerhotoiminnan aloittamiseksi lähti Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä käynnissä olleesta Opetushallituksen rahoittamasta KULTA TOIVO -hankkeesta. Tarve hankkeelle nousi Riihimäen varhaiskasvatuksen henkilöstöltä, joka oli määrittänyt monikulttuurisuuden huomioimisen sellaiseksi alueeksi, jolla koetaan osaamisvajetta. Hankkeessa työskentelevä toinen ohjaaja keskittyi monikulttuurisuuden tukemiseen hankkeen päiväkodeissa ja toinen oli S2-ohjaaja.
Toteutin kolme kielikerhoista S2-hanketyöntekijän kanssa ja kuusi itsenäisesti. Toiminnan aikana kokosin 15 eri tehtävää sisältävän materiaalipaketin henkilöstön käyttöön. Materiaalipaketti on tämän opinnäytetyön liitteenä. Materiaalipaketin alussa on myös lyhyt teoriaosuus. Esittelin toimintaani kevään aikana muulle päiväkodin henkilökunnalle ja keskustelin kielikerhon toteutukseen liittyvistä seikoista heidän kanssaan. Toiminnan päätyttyä pyysin päiväkodin lastentarhanopettajilta kirjallista palautetta kielikerhotoiminnasta laadullisella strukturoidulla kyselylomakkeella. Sain palautetta myös lasten vanhemmilta.
Keskeisiä asiasisältöjä opinnäytetyössä ovat monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa, lapsen kielellinen kehitys, monikulttuuristen lasten kielellisen kehityksen tukeminen ja johtajuuden merkitys varhaiskasvatuksen kehittämisessä.
Päiväkodin henkilökunta koki kielikerhotoiminnan hyödylliseksi välineeksi monikulttuuristen lasten kielellisen kehityksen tukemisessa. Valmista materiaalipakettia pidettiin arkea helpottavana ja helppokäyttöisenä välineenä paitsi monikulttuuristen lasten kielellisten taitojen vahvistamiseksi, mutta myös koko ryhmän näkökulmasta. Myös lasten vanhemmat pitivät kielikerhotoimintaa hyvänä. Henkilöstö toivoi, että kielikerhotoiminta jatkuisi päiväkodissa ja osa heistä kertoi myös olevansa mahdollisesti jatkossa halukas ottamaan vastuuta sen toteutumisesta. Henkilöstö ilmaisi myös kiinnostuksensa osallistua edelleen monikulttuurisuutta käsitteleviin koulutuksiin, mikäli ne ovat mahdollisimman käytännönläheisiä.