Henkilönsuojainten valinnan ja käytön ohjaus sekä neuvonta työterveyshoitajan työssä
Meronen, Niina (2017)
Meronen, Niina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112217725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112217725
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa työterveyshoitajien antamasta henkilönsuojainten valinnan ja käytön ohjauksesta ja neuvonnasta, sekä selvittää mistä henkilönsuojaimista työterveyshoitajat haluavat lisätietoa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää työterveyshoitajien työn kehittämisessä ja täydennyskoulutusten järjestämisessä. Tutkimuksen toimeksiantaja oli työterveyshuoltopalveluja tuottava yksityinen lääkäriasemaketju.
Työterveyshoitajien antamasta henkilönsuojainten valinnan ja käytön ohjauksesta ei ole aikaisempaa tutkimustietoa. Vaikka tietojen antaminen ja ohjaus (lyhenne TANO) on työterveyshuollon lakisääteinen tehtävä, on aihetta tutkittu varsin vähän. Opinnäytetyötä varten tutustuttiin työterveyshuollon TANO-toimintaan, sekä työterveyshoitajien työtä ja osaamista selvittäviin tutkimuksiin. Aikaisemmat tutkimukset osoittivat, että työterveyshoitajat osallistuvat työpaikkojen työturvallisuustyöhön. Työterveyshoitajat ovat työterveysyhteistyön avainhenkilöitä. He vastaavat työterveyshuollon käynnistymisestä, ylläpidosta, suunnittelusta ja koordinoivat ennaltaehkäisevää toimintaa. Työterveyshoitajan työhön kuuluu työn altisteiden ja työolosuhteiden kartoittaminen ja niihin vaikuttaminen neuvonnan keinoin. Henkilönsuojaimet määritellään laitteiksi, välineiksi tai suojavaatteiksi, jotka ovat suunniteltu suojaamaan käyttäjäänsä terveyttä ja turvallisuutta uhkaavilta vaaratekijöiltä. Niihin liittyvä ohjaus ja neuvonta kuuluvat siten lakisääteiseen ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol -kyselytutkimustyökalulla. Saatekirje ja kyselyn linkki lähetettiin 283:lle Uudenmaan alueella työskentelevälle työterveyshoitajalle.
Tulokset osoittavat, että työterveyshoitajat ohjasivat asiakkaita henkilönsuojaimiin liittyvissä asioissa. Ohjaus kohdistettiin ensisijaisesti yksittäisille työntekijäasiakkaille. Ohjaustilanteita arvioitiin olevan muutamia kertoja viikossa. Työterveyshoitajat ilmoittivat käsittelevänsä henkilönsuojainten valintaa ja käyttöä asiakasyritysten edustajien kanssa muutamia kertoja vuodessa. Opinnäytetyön tulokset ovat monilta osin yhtenäiset Palmgrenin, Jalosen, Jurvansuun, Kalevan ja Tuomen (2008) toteuttaman työterveyshuollon TANO -toimintaa selvittävän tutkimushankkeen tulosten kanssa.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että työterveyshoitajat ovat kiinnostuneita saamaan lisätietoa erilaisista henkilönsuojaintyypeistä ja niihin liittyvä osaaminen on tärkeää heidän työssään. Mikään henkilönsuojainryhmä ei ollut sellainen, josta ei olisi tarvittu lisätietoa. Eniten tietoa tarvittiin hengityksen suojaimista. Lähes kaikki tutkittavat arvioivat tarvitsevansa tietoa hiukkassuodattimista, jotka suojaavat pölyiltä, kemiallisilta aineilta ja mikrobeilta. Lähes yhtä moni ilmoitti tarvitsevansa tietoa hengityslaitteista. Silmien ja kasvojen suojaimet ovat myös henkilönsuojainryhmä, josta melkein kaikki tutkittavat toivoivat lisätietoa. Tulppasuojaimet olivat tutuin henkilönsuojaintyyppi tutkimusjoukolle. Lähes puolet tutkimusotoksesta arvioi, ettei tarvitse lisätietoa tulppasuojaimista.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshoitajien osaamisen kehittämisessä. Työterveyshoitajien monipuolinen työnkuva ansaitsee lisää tarkentavia tutkimuksia, jotta työn vaikuttavuus tulee paremmin esille ja ammatin arvostus kasvaa.
Työterveyshoitajien antamasta henkilönsuojainten valinnan ja käytön ohjauksesta ei ole aikaisempaa tutkimustietoa. Vaikka tietojen antaminen ja ohjaus (lyhenne TANO) on työterveyshuollon lakisääteinen tehtävä, on aihetta tutkittu varsin vähän. Opinnäytetyötä varten tutustuttiin työterveyshuollon TANO-toimintaan, sekä työterveyshoitajien työtä ja osaamista selvittäviin tutkimuksiin. Aikaisemmat tutkimukset osoittivat, että työterveyshoitajat osallistuvat työpaikkojen työturvallisuustyöhön. Työterveyshoitajat ovat työterveysyhteistyön avainhenkilöitä. He vastaavat työterveyshuollon käynnistymisestä, ylläpidosta, suunnittelusta ja koordinoivat ennaltaehkäisevää toimintaa. Työterveyshoitajan työhön kuuluu työn altisteiden ja työolosuhteiden kartoittaminen ja niihin vaikuttaminen neuvonnan keinoin. Henkilönsuojaimet määritellään laitteiksi, välineiksi tai suojavaatteiksi, jotka ovat suunniteltu suojaamaan käyttäjäänsä terveyttä ja turvallisuutta uhkaavilta vaaratekijöiltä. Niihin liittyvä ohjaus ja neuvonta kuuluvat siten lakisääteiseen ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol -kyselytutkimustyökalulla. Saatekirje ja kyselyn linkki lähetettiin 283:lle Uudenmaan alueella työskentelevälle työterveyshoitajalle.
Tulokset osoittavat, että työterveyshoitajat ohjasivat asiakkaita henkilönsuojaimiin liittyvissä asioissa. Ohjaus kohdistettiin ensisijaisesti yksittäisille työntekijäasiakkaille. Ohjaustilanteita arvioitiin olevan muutamia kertoja viikossa. Työterveyshoitajat ilmoittivat käsittelevänsä henkilönsuojainten valintaa ja käyttöä asiakasyritysten edustajien kanssa muutamia kertoja vuodessa. Opinnäytetyön tulokset ovat monilta osin yhtenäiset Palmgrenin, Jalosen, Jurvansuun, Kalevan ja Tuomen (2008) toteuttaman työterveyshuollon TANO -toimintaa selvittävän tutkimushankkeen tulosten kanssa.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että työterveyshoitajat ovat kiinnostuneita saamaan lisätietoa erilaisista henkilönsuojaintyypeistä ja niihin liittyvä osaaminen on tärkeää heidän työssään. Mikään henkilönsuojainryhmä ei ollut sellainen, josta ei olisi tarvittu lisätietoa. Eniten tietoa tarvittiin hengityksen suojaimista. Lähes kaikki tutkittavat arvioivat tarvitsevansa tietoa hiukkassuodattimista, jotka suojaavat pölyiltä, kemiallisilta aineilta ja mikrobeilta. Lähes yhtä moni ilmoitti tarvitsevansa tietoa hengityslaitteista. Silmien ja kasvojen suojaimet ovat myös henkilönsuojainryhmä, josta melkein kaikki tutkittavat toivoivat lisätietoa. Tulppasuojaimet olivat tutuin henkilönsuojaintyyppi tutkimusjoukolle. Lähes puolet tutkimusotoksesta arvioi, ettei tarvitse lisätietoa tulppasuojaimista.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshoitajien osaamisen kehittämisessä. Työterveyshoitajien monipuolinen työnkuva ansaitsee lisää tarkentavia tutkimuksia, jotta työn vaikuttavuus tulee paremmin esille ja ammatin arvostus kasvaa.