Lapamato ja sen hoito Suomessa sadan vuoden ajalta
Nuotio, Merja; Troberg, Nina; Vesterinen, Piia (2017)
Nuotio, Merja
Troberg, Nina
Vesterinen, Piia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317918
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317918
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on tehty osana Metropolian Ammattikorkeakoulun Hoitotyön koulutuksen museon muutossa uuteen Myllypuron kampukseen. Projektin päätavoitteena oli tallentaa hoitotyön historian vaiheita Suomessa lapamadon hoidosta 1900 -luvun alkuajoista nykypäivään. Ajatus tarkasteluun sadan vuoden ajalta syntyi, sillä tänä vuonna juhlimme sata vuotiasta Suomea ja halusimme huomioida sen työssämme. Työssämme kerromme lapamadon biologiasta, tartunnasta, ehkäisystä sekä hoidosta sadan vuoden ajalta. Kerromme lapamadon biologiasta, jotta tulee selvyys, mikä lapamato on alkujaan ja mikä se on ihmisessä. Miten ja mistä se ihmiseen tarttuu ja mitä se ihmisessä aiheuttaa. Kerromme myös, miten Suomen elintavat ja uskomukset ovat vaikuttaneet lapamadon levinneisyyteen ja hoitoon. Käymme läpi uskomuksia ja hoitokäytäntöjä eri vuosikymmeninä sadan vuoden ajalta, ihan tähän päivään asti. Lapamadon hoidossa on päästy kurpitsansiemenistä ja mustasta kahvista aina tämän päivän niksolamidi hoitoon. Yhteistä näillä hoidoilla on kuitenkin ulostuslääkkeen samanaikainen käyttö, joka tehostaa madon poistumista kehosta. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kokonaisuutena. Aihetta oli mahdollista tutkia useita eri menetelmiä käyttäen, ja osaltaan tämäkin lisäsi kiinnostustamme työtämme kohtaan. Aineistona käytimme Hoitotyön koulutuksen museon vanhoja lääkärikirjoja, eläinkirjoja, tietosanakirjoja, sanomalehtiä, verkko dokumentteja, oppikirjoja sekä tieteellisiä artikkeleita, joita löysimme tietokannoista. Lapamadon hoitotyöstä löytyi todella huonosti uusia julkaisuja, joten materiaalimme ja käytetyt lähdekirjallisuudet ovat vanhoja. Kokosimme aineiston opinnäytetyöhön kronologisesti, eli aikajärjestyksessä.