Kuituhampun esikasvivaikutus perunalle
Kurunsaari, Jani (2017)
Kurunsaari, Jani
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818655
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818655
Tiivistelmä
Perunan viljely rasittaa maan rakennetta huomattavasti. Sen viljely vaatii voimakasta maan muokkausta ja raskaita koneita. Maa on altis tiivistymiselle ja eroosiolle. Ongelmana on, ettei perunan viljelykierrossa ole maata kuohkeuttavia syväjuurisia kasveja. Pohjois-Pohjanmaalla perunaa viljellään lähinnä vuoroviljelyssä ohran kanssa.
Kuituhampun vahva juuristo ehkäisee eroosiota ja kuohkeuttaa maata. Lisäksi kuituhamppu varistaa lehtensä lisäten näin orgaanisen aineksen määrää maaperässä. Teoriassa nämä ominaisuudet tekevät kuituhampusta varteen otettavan vaihtoehdon perunan viljelykiertoon.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kenttäkokeiden ja sadosta tehtyjen analyysien avulla, mikä on kuituhampun vaikutus perunan kasvuun, maan rakenteeseen ja sen ravinteisiin. Kokeissa kuituhampun esikasvivaikutusta verrattiin ohran esikasvivaikutukseen. Kaikki kokeet ja havainnoinnit suoritettiin Tyrnävällä kasvukaudella 2017. Kasvun havainnoinnissa käytettiin BBCH-tunnistetietoja, jotka arvioivat perunan fenologisia kasvuvaiheita. Maan rakennetta tutkittiin maantiiveysmittauksilla, jotka tehtiin penetrometrillä. Koeruuduilta havainnoitiin rikkakasvit ja kasvitaudit. Lopuksi selvitettiin koeruuduittain perunan satotaso ja ulkoinen laatu. Ulkoinen laatu määritettiin perunan virallisten vuoden 2014 lajikekokeiden suoritusohjeiden mukaan. Tietoperustana työ käyttää kotimaisia ja ulkomaisia alan julkaisuja ja kirjallisuutta. Työn tilaajana toimi Suomen Siemenperunakeskus Oy (SPK) Tyrnävältä Pohjois-Pohjanmaalta.
Kuituhampulla näyttäisi olevan positiivinen vaikutus perunan kasvuun. Taimettuminen ja tuleentuminen aikaistuivat hampun esikasvivaikutusalalla verrattuna ohran esikasvivaikutusalaan. Hampun esikasvivaikutusalalla kasvanut peruna tuotti reilun tonnin enemmän perunaa hehtaarilta kuin ohran esikasvivaikutusalalla kasvanut peruna. Riskin muodostaa pahkahome, jonka isäntäkasvi kuituhamppu on.
Hampun kykyä parantaa maan laatua ei tämä yhden kasvukauden aikana tehty koe vielä kunnolla pystynyt selvittämään. Jatkotutkimuksia maanparannusvaikutuksesta on syytä tehdä. Toinen tutkimuksen arvoinen kohde olisi hampun viljely samalla lohkolla useana vuotena peräkkäin. Luultavasti maan laatu parantuisi entisestään. Lisäksi rikkojen tukahduttamisteho saattaisi nousta. Jatkokokeissa olisi suositeltavaa tehdä viljavuusanalyysit, jotta kuituhampun vaikutus maan ravinteisiin saataisiin selville.
Kuituhampun vahva juuristo ehkäisee eroosiota ja kuohkeuttaa maata. Lisäksi kuituhamppu varistaa lehtensä lisäten näin orgaanisen aineksen määrää maaperässä. Teoriassa nämä ominaisuudet tekevät kuituhampusta varteen otettavan vaihtoehdon perunan viljelykiertoon.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kenttäkokeiden ja sadosta tehtyjen analyysien avulla, mikä on kuituhampun vaikutus perunan kasvuun, maan rakenteeseen ja sen ravinteisiin. Kokeissa kuituhampun esikasvivaikutusta verrattiin ohran esikasvivaikutukseen. Kaikki kokeet ja havainnoinnit suoritettiin Tyrnävällä kasvukaudella 2017. Kasvun havainnoinnissa käytettiin BBCH-tunnistetietoja, jotka arvioivat perunan fenologisia kasvuvaiheita. Maan rakennetta tutkittiin maantiiveysmittauksilla, jotka tehtiin penetrometrillä. Koeruuduilta havainnoitiin rikkakasvit ja kasvitaudit. Lopuksi selvitettiin koeruuduittain perunan satotaso ja ulkoinen laatu. Ulkoinen laatu määritettiin perunan virallisten vuoden 2014 lajikekokeiden suoritusohjeiden mukaan. Tietoperustana työ käyttää kotimaisia ja ulkomaisia alan julkaisuja ja kirjallisuutta. Työn tilaajana toimi Suomen Siemenperunakeskus Oy (SPK) Tyrnävältä Pohjois-Pohjanmaalta.
Kuituhampulla näyttäisi olevan positiivinen vaikutus perunan kasvuun. Taimettuminen ja tuleentuminen aikaistuivat hampun esikasvivaikutusalalla verrattuna ohran esikasvivaikutusalaan. Hampun esikasvivaikutusalalla kasvanut peruna tuotti reilun tonnin enemmän perunaa hehtaarilta kuin ohran esikasvivaikutusalalla kasvanut peruna. Riskin muodostaa pahkahome, jonka isäntäkasvi kuituhamppu on.
Hampun kykyä parantaa maan laatua ei tämä yhden kasvukauden aikana tehty koe vielä kunnolla pystynyt selvittämään. Jatkotutkimuksia maanparannusvaikutuksesta on syytä tehdä. Toinen tutkimuksen arvoinen kohde olisi hampun viljely samalla lohkolla useana vuotena peräkkäin. Luultavasti maan laatu parantuisi entisestään. Lisäksi rikkojen tukahduttamisteho saattaisi nousta. Jatkokokeissa olisi suositeltavaa tehdä viljavuusanalyysit, jotta kuituhampun vaikutus maan ravinteisiin saataisiin selville.