Kuntoutustyöntekijöiden käyttäjäkokemuksia työkykykuntoutuksessa käytettävistä mobiilisovelluksista : – Integroiva kirjallisuuskatsaus
Reimann, Lii (2017)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818565
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818565
Tiivistelmä
Työkykyä tukevaa kuntoutustyötä tekevien työntekijöiden käyttöön on digitalisaation myötä tullut joukko uusia työkaluja, kuten mobiilisovellukset. Kuntoutustyöntekijöiden käyttäjäkokemus on tärkeä, koska he ovat avainasemassa, kun lähdetään sitouttamaan kuntoutujaa uuteen menetelmään. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kuntoutustyöntekijöiden käyttäjäkokemukseen liittyvää tietoutta ja opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhakua tehtiin käyttäen MEDLINE, Academic Search Elite, GOOGLE Scholar ja CHINAL with Full Text tietokantoja. Katsaukseen valikoitui 7 tutkimusartikkelia ja tulokset analysoitiin aineistolähtöisesti käyttäen siinä teemoittelua.
Tulos muodostui neljästä teemakokonaisuudesta: soveltuvuus, hyödyt, käyttöä tukevat tekijät ja haasteet. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että menetelmän soveltuvuuteen vaikuttavat sen helppous, nopeus, monipuoliset käyttömahdollisuudet, yksityisyys, liikuteltavuus, sen tieteellinen perusta, käyttäjän ikä, sukupuoli ja varallisuus sekä sopivuus eri henkilöille. Menetelmä halutaan nähdä hoitoa täydentävänä, ei korvaavana. Hyötyodotuksina ovat käyttäjien taitojen parantuminen, tietojen kerääminen käyttäjistä sekä avun saaminen tai sen tarjoaminen käyttäjille. Saavutetut hyödyt ovat itsenäisen toiminnan lisääntyminen sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitojen parantuminen. Käyttöä tukevia tekijöitä ovat edistymistä näyttävät ohjaustoiminnot sekä muistutus- ja palauteominaisuudet. Lisäksi käytön tueksi toivotaan keskustelufoorumia, työpajoja, hoitomallia ja –polkua sekä lähestymistapojen kehittämistä. Haasteiksi koettiin sopivan ajan ja paikan löytyminen, asiakaan motivointi, tietoturvaan ja –suojaan liittyvät kysymykset sekä koulutuksen, resurssien ja teknologian tarve. Tarvitaan myös lisää tutkimusta kuntoutustyöntekijöiden käyttäjäkokemuksista, iän ja sukupuolen merkityksestä sekä digitaalisesta eriarvoisuudesta liittyen mobiilisovellusten käyttöönottoon kuntoutustyössä.
Tulos muodostui neljästä teemakokonaisuudesta: soveltuvuus, hyödyt, käyttöä tukevat tekijät ja haasteet. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että menetelmän soveltuvuuteen vaikuttavat sen helppous, nopeus, monipuoliset käyttömahdollisuudet, yksityisyys, liikuteltavuus, sen tieteellinen perusta, käyttäjän ikä, sukupuoli ja varallisuus sekä sopivuus eri henkilöille. Menetelmä halutaan nähdä hoitoa täydentävänä, ei korvaavana. Hyötyodotuksina ovat käyttäjien taitojen parantuminen, tietojen kerääminen käyttäjistä sekä avun saaminen tai sen tarjoaminen käyttäjille. Saavutetut hyödyt ovat itsenäisen toiminnan lisääntyminen sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitojen parantuminen. Käyttöä tukevia tekijöitä ovat edistymistä näyttävät ohjaustoiminnot sekä muistutus- ja palauteominaisuudet. Lisäksi käytön tueksi toivotaan keskustelufoorumia, työpajoja, hoitomallia ja –polkua sekä lähestymistapojen kehittämistä. Haasteiksi koettiin sopivan ajan ja paikan löytyminen, asiakaan motivointi, tietoturvaan ja –suojaan liittyvät kysymykset sekä koulutuksen, resurssien ja teknologian tarve. Tarvitaan myös lisää tutkimusta kuntoutustyöntekijöiden käyttäjäkokemuksista, iän ja sukupuolen merkityksestä sekä digitaalisesta eriarvoisuudesta liittyen mobiilisovellusten käyttöönottoon kuntoutustyössä.