Työhyvinvoinnin edistäminen sosioekologisen mallin mukaan : Työkirja työpaikkavalmentajille Työntekijöiden työhyvinvoinnin parantaminen työelämässä -hankkeessa
Kenttälä, Mari; Saarimäki, Sanna-Mari (2017)
Kenttälä, Mari
Saarimäki, Sanna-Mari
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918789
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918789
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiön (= UKK-instituutti) Työntekijöiden työhyvinvoinnin parantaminen työelämässä -osahankkeeseen liittyen. Osahanke oli osa valtakunnallista Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Iällä ei ole väliä -työhyvinvointihanketta, jossa pyrittiin pidentämään työuria kaikissa ikäluokissa. UKK-instituutti koulutti hankkeeseen osallistuvien yritysten työntekijöitä työpaikkavalmentajiksi parantamaan hyvinvointia työyhteisöissään. Opinnäytetyön tavoite oli tukea työpaikkavalmentajia työhyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli auttaa UKK-instituuttia osahankkeeseen liittyvässä vaikuttavuustutkimuksessa. Opinnäytetyön tarkoitus oli tehdä osahankkeessa koulutetuille työpaikkavalmentajille työkirja. Työkirjan välityksellä oli tarkoitus auttaa valmentajia käytännön valmennustoiminnassa heidän työpaikoillaan sekä kerätä UKK-instituutille tietoa työpaikoilla toteutetuista toimenpiteistä.
Opinnäytetyössä käsiteltiin työhyvinvoinnin edistämistä hyödyntäen sosioekologista mallia, jota UKK-instituutti käytti työpaikkavalmentajille suunnatuissa koulutusmateriaaleissa terveyskäyttäytymisen muutosprosessin taustana. Sosioekologisen mallin mukaan yksilön terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat paitsi henkilökohtaiset tekijät, myös esimerkiksi sosiaalinen ja fyysinen ympäristö sekä poliittinen päätöksenteko. Työhyvinvoinnin edistämisen kannalta tehokkainta on kohdistaa toimenpiteet niin yksilö- ja organisaatiotasoille kuin alueellisen ja poliittisen päätöksenteonkin tasoille. Työhyvinvointi koostuu useista eri osa-alueista. Liikkumattomuus vaikuttaa työhyvinvointiin merkittävästi ja johtaa usein erilaisiin terveyshaittoihin. Tästä syystä opinnäytetyössä keskityttiin työhyvinvoinnin osatekijöistä fyysisen hyvinvointiin. Asiaa lähestyttiin erityisesti paikallaanolon vähentämisen kautta.
Työpaikkavalmentajien työkirjaa muokattiin opinnäytetyöprosessin aikana. Ensimmäisessä versiossa oli esimerkkejä käytännön toimenpiteistä työpaikkojen hyvinvoinnin parantamiseksi. Mukana oli myös toteutumispäiväkirja, johon valmentajien oli tarkoitus kirjata työpaikkavalmennuksessa toteutuneet toimenpiteet ja palauttaa se UKK-instituutille vaikuttavuustutkimusta varten. Koska opinnäytetyön pohjana käytettiin sosioekologista mallia, työkirjan lopullisessa versiossa tuotiin selkeämmin esiin työhyvinvoinnin edistämistoimenpiteitä sosioekologisen mallin näkökulmasta. Työkirja on luottamuksellisena dokumenttina poistettu julkisesta raportista.
Opinnäytetyössä käsiteltiin työhyvinvoinnin edistämistä hyödyntäen sosioekologista mallia, jota UKK-instituutti käytti työpaikkavalmentajille suunnatuissa koulutusmateriaaleissa terveyskäyttäytymisen muutosprosessin taustana. Sosioekologisen mallin mukaan yksilön terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat paitsi henkilökohtaiset tekijät, myös esimerkiksi sosiaalinen ja fyysinen ympäristö sekä poliittinen päätöksenteko. Työhyvinvoinnin edistämisen kannalta tehokkainta on kohdistaa toimenpiteet niin yksilö- ja organisaatiotasoille kuin alueellisen ja poliittisen päätöksenteonkin tasoille. Työhyvinvointi koostuu useista eri osa-alueista. Liikkumattomuus vaikuttaa työhyvinvointiin merkittävästi ja johtaa usein erilaisiin terveyshaittoihin. Tästä syystä opinnäytetyössä keskityttiin työhyvinvoinnin osatekijöistä fyysisen hyvinvointiin. Asiaa lähestyttiin erityisesti paikallaanolon vähentämisen kautta.
Työpaikkavalmentajien työkirjaa muokattiin opinnäytetyöprosessin aikana. Ensimmäisessä versiossa oli esimerkkejä käytännön toimenpiteistä työpaikkojen hyvinvoinnin parantamiseksi. Mukana oli myös toteutumispäiväkirja, johon valmentajien oli tarkoitus kirjata työpaikkavalmennuksessa toteutuneet toimenpiteet ja palauttaa se UKK-instituutille vaikuttavuustutkimusta varten. Koska opinnäytetyön pohjana käytettiin sosioekologista mallia, työkirjan lopullisessa versiossa tuotiin selkeämmin esiin työhyvinvoinnin edistämistoimenpiteitä sosioekologisen mallin näkökulmasta. Työkirja on luottamuksellisena dokumenttina poistettu julkisesta raportista.