Indiko-analysaattorin GGT- ja AST-menetelmien mittausalueiden verifiointi eläinten viitearvoille
Salminen, Outi (2017)
Salminen, Outi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918896
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918896
Tiivistelmä
Gammaglutamyylitransferaasi (GGT) ja aspartaattiaminotransferaasi (AST) ovat maksan toimintaan liittyviä entsyymejä, joiden aktiivisuutta elimistössä voidaan mitata kineettisillä entsyymiaktiivisuusmittauksilla. GGT:n aktiivisuus lisääntyy tyypillisesti maksasairauksissa, erityisesti intra- ja ekstrahepaattisen sappistaasin, toisinaan myös haimatulehduksen yhteydessä. AST liittyy maksan soluvaurioihin. Sen aktiivisuus kohoaa useimmiten akuutissa maksavauriossa, joka voi olla seurausta esimerkiksi infektiosta, sappitietukoksesta tai myrkyllisistä yhdisteistä. GGT- ja AST-tasot määritetään seerumi- tai plasmanäytteistä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli testata Thermo Fisher Scientificin kliinisen kemian analysaattorin Indiko GGT- ja AST-menetelmiä, jotka muokattiin eläinnäytteitä käsittelevien laboratorioiden tarpeisiin. Menetelmien mittausalueet haluttiin muuttaa vastaamaan eläinten viitearvoja, joka toteutettiin säätämällä näyte-reagenssisuhdetta. Työn päämääränä oli selvittää, säilyykö testattavan menetelmän suorituskyky hyväksyttävällä tasolla myös menetelmään tehtyjen muutosten jälkeen. Määritettävät suorituskykyparametrit olivat lineaarisuus sekä toistettavuus.
Hyväksymiskriteereinä variaatiokertoimen tuli olla alle 2,5 % toistettavuusmittauksissa, lineaarisuusmittauksissa ero suoran sovituksessa tuli olla ±10% tai 10 U/l mittausalueella. Nämä hyväksymiskriteerit täyttyivät molempien menetelmien kohdalla. Saatujen tulosten perusteella voidaankin todeta sekä GGT- että AST-menetelmän suorituskyvyn säilyneen hyväksyttävällä tasolla menetelmiin tehtyjen muutosten jälkeen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli testata Thermo Fisher Scientificin kliinisen kemian analysaattorin Indiko GGT- ja AST-menetelmiä, jotka muokattiin eläinnäytteitä käsittelevien laboratorioiden tarpeisiin. Menetelmien mittausalueet haluttiin muuttaa vastaamaan eläinten viitearvoja, joka toteutettiin säätämällä näyte-reagenssisuhdetta. Työn päämääränä oli selvittää, säilyykö testattavan menetelmän suorituskyky hyväksyttävällä tasolla myös menetelmään tehtyjen muutosten jälkeen. Määritettävät suorituskykyparametrit olivat lineaarisuus sekä toistettavuus.
Hyväksymiskriteereinä variaatiokertoimen tuli olla alle 2,5 % toistettavuusmittauksissa, lineaarisuusmittauksissa ero suoran sovituksessa tuli olla ±10% tai 10 U/l mittausalueella. Nämä hyväksymiskriteerit täyttyivät molempien menetelmien kohdalla. Saatujen tulosten perusteella voidaankin todeta sekä GGT- että AST-menetelmän suorituskyvyn säilyneen hyväksyttävällä tasolla menetelmiin tehtyjen muutosten jälkeen.