Keskosten hoitotyön historia : keskosten hoidon kehitys satavuotisessa Suomessa
Tuppurainen, Noora (2017)
Tuppurainen, Noora
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918885
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918885
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata keskosen hoidon kehitystä 100-vuotisen Suomen historian aikana sekä selvittää tulevaisuuden haasteita. Tämä opinnäytetyö on osana Metropolia ammattikorkeakoulun Hoitotyön koulutuksen museon opinnäytetyöprojektia. Hoitotyön koulutuksen museon tarkoituksena on esitellä hoitotyön historian erilaisia käänteitä monipuolisesti ja laajasti, niin hoitotyön ammattilaisille kuin muillekin.
Opinnäytetyö on toteutettu narratiivista kirjallisuuskatsaus menetelmää soveltaen. Sisältö on analysoitu historiallisella analyysillä. Tiedonhaussa käytin eri tietokantoja sekä vanhoja ammattilehtien artikkeleita. Aineistossa on mukana myös muutama elämänkerrallinen romaani. Aineistoa rajasin Suomen itsenäisyyden aikakauteen sekä aineiston tuli koskea Suomessa tapahtuneita hoidollisia muutoksia ja käänteitä. Aineistossa oli suomen ja englannin kielistä materiaalia.
Kirjallisuuskatsauksessa selvisi, että keskosen hoidon historia on Suomessa vielä lyhyt, mutta Arkkiatri Arvo Ylpön kiinnostuttua tutkimaan keskosia hieman enemmän, alkoi keskosten hoito kehittyä. Arvo Ylppö aloitti tutkimukset Suomen itsenäisyyden alkumetreillä. Aluksi keskosten hoidossa keskityttiin vain lämpötalouden ylläpitoon eikä hoito-ohjeetkaan olleet vielä yhtenäisiä, kunnes keskoshuoltotoimikunnan perustamisen jälkeen ohjeet alkoivat olla yhtenäistyä. Historian aikana keskosia on enemmänkin ylihoidettu kuin alihoidettu ja moni hoito saattoi olla keskoselle jopa vahingollinen. Nykypäivän hoidossa painotetaan keskosen sikiöominaisuuksia. Nykyisin keskosia voidaan hoitaa hyvin. Tulevaisuuden haasteet liittyvät synnytyksen käynnistymisen syiden selvittelyyn ja ennaltaehkäisyyn sekä keskosien neurologisten ongelmien sekä sydän ja verisuonitauti riskien ehkäisyyn.
Johtopäätösten tekeminen oli haastavaa, sillä kirjallisuutta aiheesta oli vähän. Jatkossa aihetta voisi tutkia ennenaikaisen synnytyksen ehkäisyssä käytettyjen menetelmien historiaa ja pohtia tulevaisuuden hoitoja ennaltaehkäisyyn.
Opinnäytetyöni on tulevaisuudessa osa museon historiallista kokoilmaa.
Opinnäytetyö on toteutettu narratiivista kirjallisuuskatsaus menetelmää soveltaen. Sisältö on analysoitu historiallisella analyysillä. Tiedonhaussa käytin eri tietokantoja sekä vanhoja ammattilehtien artikkeleita. Aineistossa on mukana myös muutama elämänkerrallinen romaani. Aineistoa rajasin Suomen itsenäisyyden aikakauteen sekä aineiston tuli koskea Suomessa tapahtuneita hoidollisia muutoksia ja käänteitä. Aineistossa oli suomen ja englannin kielistä materiaalia.
Kirjallisuuskatsauksessa selvisi, että keskosen hoidon historia on Suomessa vielä lyhyt, mutta Arkkiatri Arvo Ylpön kiinnostuttua tutkimaan keskosia hieman enemmän, alkoi keskosten hoito kehittyä. Arvo Ylppö aloitti tutkimukset Suomen itsenäisyyden alkumetreillä. Aluksi keskosten hoidossa keskityttiin vain lämpötalouden ylläpitoon eikä hoito-ohjeetkaan olleet vielä yhtenäisiä, kunnes keskoshuoltotoimikunnan perustamisen jälkeen ohjeet alkoivat olla yhtenäistyä. Historian aikana keskosia on enemmänkin ylihoidettu kuin alihoidettu ja moni hoito saattoi olla keskoselle jopa vahingollinen. Nykypäivän hoidossa painotetaan keskosen sikiöominaisuuksia. Nykyisin keskosia voidaan hoitaa hyvin. Tulevaisuuden haasteet liittyvät synnytyksen käynnistymisen syiden selvittelyyn ja ennaltaehkäisyyn sekä keskosien neurologisten ongelmien sekä sydän ja verisuonitauti riskien ehkäisyyn.
Johtopäätösten tekeminen oli haastavaa, sillä kirjallisuutta aiheesta oli vähän. Jatkossa aihetta voisi tutkia ennenaikaisen synnytyksen ehkäisyssä käytettyjen menetelmien historiaa ja pohtia tulevaisuuden hoitoja ennaltaehkäisyyn.
Opinnäytetyöni on tulevaisuudessa osa museon historiallista kokoilmaa.