Osallistava paikkatieto monitavoitteisen suunnittelun tukena : Vantaan kaupungin metsäsuunnitelma
Ilosalo, Pirjo (2017)
Ilosalo, Pirjo
Lapin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818602
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818602
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tuotettiin aineistoa Vantaan kaupungin metsäsuunnitteluun. Metsäsuunnitelman tekeminen käynnistyi ensimmäisillä suuralueilla vuonna 2017 ja jatkuu muilla alueilla tulevina vuosina. Vantaan kaupungin metsien tavoitteet painottuvat virkistyskäyttöön ja luonnon monimuotoisuuteen. Metsäsuunnittelussa asukkaiden ja muiden sidosryhmien osallistaminen on keskeistä.
Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää monitavoitteista metsäsuunnittelua Vantaan kaupungin metsissä. Työssä pyrittiin selvittämään, mitä tarpeita ja toiveita asukkailla on kaupungin metsiin liittyen, miten nämä saadaan selville ja pystytään ottamaan huomioon metsäsuunnittelussa, ja miten niitä voidaan sovittaa yhteen luonnon monimuotoisuustavoitteiden kanssa.
Tietoperusta rakentui kolmesta osasta: mitä kaupunkimetsät ovat, miksi ne ovat hyödyllisiä ja miten niitä suunnitellaan monitavoitteisesti. Ensimmäisessä osassa tarkasteltiin kaupunkimetsiä yleisesti ja niiden roolia Vantaalla ja muissa kaupungeissa. Toisessa osassa esiteltiin kaupunkimetsien hyvinvointivaikutuksia ekosysteemipalvelujen näkökulmasta. Kolmannessa osassa on esimerkkejä monitavoitteisen suunnittelun, osallistamisen, sosiaalisten arvojen kartoituksen ja osallistavan paikkatiedon keruun ja hyödyntämisen tutkimuksista ja käytännöistä.
Opinnäytetyössä toteutettiin Vantaan kaupungin asukkaille suunnattu avoin karttakysely internetissä. Kyselyssä vastaajat voivat merkitä kartalle haluamansa metsäalueet ja vastata niitä koskeviin kysymyksiin. Vastausaineistoa analysoitiin paikkatietosovelluksilla ja vertailtiin muihin aineistoihin. Tuotoksena oli paikkatietomuodossa ja muina dokumentteina yhteenvetomateriaalia, jota voidaan käyttää metsäsuunnittelun lisäksi muussakin maankäytön suunnittelussa.
Vastauksista oli havaittavissa, että vaikka mielipiteet metsien hoitotoimenpiteistä usein vaihtelivat, metsä ja sen säilyminen oli lähes kaikille vastaajille tärkeää. Useimmiten vastaajat käyttivät metsää johonkin harrastukseen. Kyselyn toteutuksessa ja aineiston hyödyntämisessä oli haasteensa, ja niissä on kehittämistarpeita vielä jatkossakin. Työssä tuodaan esiin muutama ajatus niihin liittyen.
Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää monitavoitteista metsäsuunnittelua Vantaan kaupungin metsissä. Työssä pyrittiin selvittämään, mitä tarpeita ja toiveita asukkailla on kaupungin metsiin liittyen, miten nämä saadaan selville ja pystytään ottamaan huomioon metsäsuunnittelussa, ja miten niitä voidaan sovittaa yhteen luonnon monimuotoisuustavoitteiden kanssa.
Tietoperusta rakentui kolmesta osasta: mitä kaupunkimetsät ovat, miksi ne ovat hyödyllisiä ja miten niitä suunnitellaan monitavoitteisesti. Ensimmäisessä osassa tarkasteltiin kaupunkimetsiä yleisesti ja niiden roolia Vantaalla ja muissa kaupungeissa. Toisessa osassa esiteltiin kaupunkimetsien hyvinvointivaikutuksia ekosysteemipalvelujen näkökulmasta. Kolmannessa osassa on esimerkkejä monitavoitteisen suunnittelun, osallistamisen, sosiaalisten arvojen kartoituksen ja osallistavan paikkatiedon keruun ja hyödyntämisen tutkimuksista ja käytännöistä.
Opinnäytetyössä toteutettiin Vantaan kaupungin asukkaille suunnattu avoin karttakysely internetissä. Kyselyssä vastaajat voivat merkitä kartalle haluamansa metsäalueet ja vastata niitä koskeviin kysymyksiin. Vastausaineistoa analysoitiin paikkatietosovelluksilla ja vertailtiin muihin aineistoihin. Tuotoksena oli paikkatietomuodossa ja muina dokumentteina yhteenvetomateriaalia, jota voidaan käyttää metsäsuunnittelun lisäksi muussakin maankäytön suunnittelussa.
Vastauksista oli havaittavissa, että vaikka mielipiteet metsien hoitotoimenpiteistä usein vaihtelivat, metsä ja sen säilyminen oli lähes kaikille vastaajille tärkeää. Useimmiten vastaajat käyttivät metsää johonkin harrastukseen. Kyselyn toteutuksessa ja aineiston hyödyntämisessä oli haasteensa, ja niissä on kehittämistarpeita vielä jatkossakin. Työssä tuodaan esiin muutama ajatus niihin liittyen.